KUVA JANI JAKONEN
Jakomäki on ehtinyt keski-ikään. Alueen alkuperäiset ja uunituoreet asukkaat kerääntyivät juhlimaan Jakomäen vuokrataloalueen 50-vuotisjuhlia viime lauantaina. Samalla juhlittiin koko Jakomäen lähiön 50-vuotista taivalta, sillä kaupungin vuokratalojen rakentaminen synnytti nykyisen Jakomäen.
Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja Jakomäessä hallinnoiva kiinteistöyhtiö perustettiin alkuvuodesta 1967 kun ensimmäinen talo oli rakenteilla.
-Ensimmäinen kerrostalo valmistui osoitteeseen Kankaretie 9A, senaikaiseen 3A:han, 16.11.1967. Sen jälkeen kaikki Hekan talot rakennettiin hyvin nopeassa tahdissa, kahdessa vuodessa. Viimeinen talo valmistui 1969, kerrostaloja on yhteensä 31, kertoi Heka-Jakomäki Oy:n toimitusjohtaja Hannu Laakso.
Juhlapuheissa kaupungin ylin johto kehui vuolaasti Jakomäkeä. Pormestari Jan Vapaavuori jakoi myös omakohtaisia muistojaan Jakomäestä.
-Minä olen ensimmäinen Helsingin pormestari, joka on leikkinyt Jakomäen alueella. Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Puistolassa. Puistolassa ei ollut tenniskenttiä, joten pyöräilin aina tänne pelaamaan. Jakomäki on sydämessäni osa lapsuuteni Helsinkiä. Jakomäen talojen takapihoilla saivat leikkiä naapurikaupunginosienkin lapset, Vapaavuori kertoi yleisölle.
Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki huomautti juhlapuheessaan, että Jakomäessä on toteutettu koko kaupungissa harvinainen uudistusprojekti. Suurin osa Jakomäen Heka-taloista on peruskorjattu, mutta neljä taloa on poikkeuksellisesti purettu kokonaan ja tilalle on noussut täysin uudet kerrostalot.
-En itse ole koskaan asunut Jakomäessä, mutta Jakomäki on tullut Hekan hallituksen puheenjohtajuuden kautta tutuksi. Täällä on meneillään paljon mielenkiintoisia asioita. Asuintalojen peruskorjausten jälkeen uusitaan seuraavaksi Jakomäen sydän eli keskusta. Siinä yhteydessä aiotaan tehdä niinkin radikaali muutos, että aiotaan rakentaa omistusasuntoja Jakomäkeen, Anni Sinnemäki sanoi.
Jakomäki-juhlassa vierailleet vuokratalojen alkuperäiset asukkaat ovat nähneet Jakomäen monet muutokset.
-Muutin vuonna 1968. Pankit ja monet kaupat ovat lähteneet, mutta muuten palveluja on vielä hyvin jäljellä. Hyvät kulkuyhteydet kaikkialle, tosin bussilinjoja on nyt muutettu. Linjan 77 saimme pitää 50 vuotta, kunnes se nyt siirrettiin uudelle reitille, sanoi Hilkka Hyvönen.
-Asun perusteellisesti uudistetussa talossa. Vaikka asunto on pieni, niin asunnossa ja Jakomäessä on todella ihanaa asua, Leila Hämäläinen lisäsi.
Vuonna 1968 Jakomäkeen muuttanut Kauko Päivisen mielestä on hyvä, että niin monet ihmiset ovat saaneet asunnot. Mutta asukkaiden sosiaaliseen puoleen voisi panostaa enemmän.
-Kaipaisin Jakomäkeen ulkopelitiloja, sellaisia, joissa voisi pelata seurapelejä, kuten petankkia, Kauko Päivinen sanoi.
Kankarepolku 5:n piha-alueella pidettyyn juhlaan saapui jakomäkeläisiä jopa neljässä sukupolvessa. Isoisoäiti Iiris Hyvönen muutti alueelle joulukuussa 50 vuotta sitten. Nykyisin kaksi hänen lapsistaan asuu Jakomäessä, samoin lapsenlapsi ja tämän lapsi.
-Olen viihtynyt hyvin Jakomäessä. Täällä on luontoa, palvelut lähellä ja kivoja ihmisiä, Iiris Hyvönen kertoi.
Tuoreita jakomäkeläisiä juhlassa oli Elena Nevala lapsensa Nea Victorian kanssa.
-Olen asuneet Jakomäessä kolme kuukautta. Asuin aiemmin Puotilassa. Kun muutin tänne, monet sanoivat, että Jakomäki on kaukana eikä ole niin hyvä paikka. Mutta minä olen tyytyväinen. Täällä on paljon lasten leikkipaikkoja ja lenkkipolkuja, joissa mieheni tykkää juosta, Elena Nevala kertoi.
Marjo Martin on paluumuuttaja, sillä hän asui Jakomäessä lapsena 1980-luvulla.
-Muutin 10 vuodeksi pois ja nyt viime kesäkuussa muutin tänne takaisin omien lasteni kanssa. Olen aina ajatellut, että Jakomäki on turvallinen ja viihtyisä paikka asua. Tuttujakin näkee omasta lapsuudesta näin vähän vanhempanakin, Marjo Martin sanoi.
Jani Jakonen
