Tapanila-Seura haluaa vauhdittaa Tapanilan suojelukaavan etenemistä ja kutsui sitä varten kaupunginvaltuutettuja ja alueen uuden kaava-arkkitehdin tutustumaan suojelunarvoiseen miljööhön. Osallistujamäärä yllätti iloisesti järjestäjät.
Tapanilan länsiosan vanha omakotitaloalue on peräisin 1900-luvulta. Talot ovat työväestön itselleen suunnittelemia ja rakentamia ja muodostavat talousrakennuksineen ainutlaatuisia pihapiirejä. Niiden kulttuurihistoriallinen merkitys ja suojelutarve on jo kauan tunnustettu, mutta suojelukaavan puutteessa vanhoja taloja puretaan yhä. Yksi viimeisimmistä puretuista taloista oli Tapanilan vanhin talo Kuulijantiellä. Tontille nousee nyt kaksi rakennusta, joihin tulee yhteensä kahdeksan yksiötä.
-Purkamista tapahtuu varsinkin nousukausien aikana, jolloin tontteja ostetaan pelkän rakennusoikeuden takia, kertoili seuran varapuheenjohtaja Esa Perttilä.
-Kaavoista on Tapanilassa tapeltu jo varmaankin sadan vuoden ajan, pohti Tapanila-Seuran puheenjohtaja Vesa Kinnunen. –Seurammekin perustettiin juuri alueen pientalovaltaisuuden suojelun vuoksi, tästäkin kun olisi haluttu kerrostalolähiö.
Vuonna 2011 hyväksyttiin suojelukaava, joka kattaa noin neljäsosan vanhansa alueesta. Työ jäi kesken ja nyt seura ehdottaa, että kaupunginvaltuusto varaisi jo vuoden 2018 budjettiin tarvittavan määrärahan kaavoittamisen jatkamiselle.
Kävelykierrokselle Tapanilan aseman kulmalta osallistuivat valtuutetut Kaisa Hernberg, Ville Jalovaara, Asmo Maanselkä, Björn Månsson ja Risto Rautava. Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen totesi olevansa kierroksella mukana varavaltuutettuna ja kaupunkisuunnitteluvirastosta mukaan oli lähtenyt juuri Tapanilan tehtäväkseen saanut arkkitehti Joakim Kettunen.
Esa Perttilän mainion historia-alustuksen jälkeen Kinnunen huomautti viereisen Tapanilan Raudan vanhan toimitalon olevan ensimmäinen suojeltu rakennus, nyt siinä toimii muun muassa sisustusliike. Toinen sisustusliike löytyy vanhasta tehdasrakennuksesta, joka on kuin Mosan Kaapelitehdas.
-Siellä on paljon vireää toimintaa, taiteilijoiden työhuoneita, Teatteri Tuike ja niin edelleen, seuran edustajat opastivat.
Viereinen Sanduddin tehdas sen sijaan on kohtaamassa määränsä pään.
-Tapanila-Seura on tehnyt esityksen, että tuo korkea keltainen osa voitaisiin tehtaasta säilyttää muistona menneestä. Samoin olemme esittäneet, että tähän Viertolantien reunaan tulisi selkeästi matalampaa rakentamista ja se korkea kerrostalo-osuus sijoitettaisiin vain radan puolelle, esitteli Kinnunen.
-Tähän minä en osaa ottaa mitään kantaa. Edellinen Tapanila-arkkitehti Johanna Mutanen jatkaa yhä tässä projektissa, koska tuntee sen niin hyvin, valaisi Joakim Kettunen.
Kuulijantiellä todettiin monien kiittelevän sen kauneutta. Mosalaiset haluavat säilyttää sen ja muut Tapanilan hiekkatienä säilyneet kadut edelleen hiekkapintaisena.
Kuulijantiellä nähtiin viisi vanhaa Egna Hem -alkuperäistaloa, joita on laajennettu ja korjattu vanhat hirret säilyttäen. Kuulijantien alkupäässä vierailtiin aikoinaan tehtaan työläisten asunnoksi rakennetussa talossa, jonka jo edesmennyt arkkitehti Hannu Korhonen pelasti purkamiselta ja korjasi sen asunnoiksi. Talon rappukäytävä on hienosti entisöity ja niin seinistä, kaiteista kuin rappusistakin on etsitty niiden alkuperäinen väri monen kerroksen alta.
-Upeaa työtä, ihastelivat kaikki ja arkkitehti Kettunen totesi maalikerrosten olleen aikoinaan varsin ohuita.
Hiidenkiven koulun kohdalla valtuutetut nostelivat kulmakarvojaan kuullessaan, että tontille olisi aikoinaan haluttu rakentaa vanhustentalo, mutta koska mineriittitehdas oli saastuttanut tontin pahasti, sille ei saanut toteuttaa ympärivuorokautista asumista sisältävää rakennusta. Niinpä sen tilalle tuli koulu.
Rakennetuista asvalttikaduista saatiin käsitystä muun muassa Aapontiellä, jonka kapeus ja katukivet tuottavat ongelmia etenkin isommalle kalustolle. Aapontiellä päästiin myös ihailemaan kaunista pihapiiriä, jonka puussa olevaan majaan asuntoministeri Kimmo Tiilikainen halusi heti kivuta.
Tapanilan pienillä kujilla ihasteltiin avaria pihoja, joissa talousrakennukset ovat edelleen oleellinen osa pihamiljöötä. Asuinalueen rauhallisuus ja kauneus loivat monen valtuutetun mielestä aitoa kylätunnelmaa. Kylätunnelmaan ja kylän yhteisöllisyyteen päästiin paremmin sisälle reitin lopussa, sillä vanhalla kansakoululla oli juuri alkanut Kylätilayhdistyksen järjestämät Tapanilan taivaan alla –iltamat, joissa oli pöytä odottamassa vieraiden tuloa.
Teija Loponen
