Kesän aikana Malmin lentoasemalle on saapunut tasaiseen tahtiin ulkomaisia koneita. Lentäjät ovat ihastelleet miljöötä, mutta samalla ihmetelleet, miten vähän hienosta lentoasemasta on ollut saatavissa tietoa.
Kun vuoden vaihteessa Finavia vetäytyi Malmilta, lentokenttä muuttui ilmailumääräysten mukaan ”valvomattomaksi lentopaikaksi”. Määritelmä ei anna aivan oikeaa kuvaa toiminnasta. Valvonta on itse asiassa hyvinkin tehokasta. Viranomaisen vaatimuksesta kenttäpäivystäjät kirjaavat jokaisen lennon tarkasti ylös. Ilman ennakkolupaa Malmille sovi tulla eikä sieltä lähteä.
Valvonta johtuu osittain siitä, että Malmi on edelleen virallisesti kansainvälinen lentoasema eli virallinen rajanylityspaikka. Siellä on saatavissa tarvittaessa raja- ja tullipalvelut. Niitä tarvitaan varsinkin, kun liikennöidään ns. Schengen-alueen ulkopuolelta, kuten vaikkapa Venäjältä. Monelle helsinkiläisellekin saattaa olla yllättävä tieto, että Helsingillä on edelleen oma kansainvälinen lentokenttä.
Pienkoneiden nopeasti kehittyessä omatoiminen lentomatkustaminen tulee jatkuvasti lisääntymään. Matkustajat liikkuvat sekä työasioissa että turisteina. Malmi onkin mitä otollisin portti saapua Suomeen ja Helsinkiin. Kenttä on lähellä keskustaa, rajamuodollisuudet joustavat ja lentäjien ei tarvitse tunteja aikaisemmin varata laskeutumis- tai lähtöaikaa, toisin kuin suurilla lentoasemilla.
Helsinki on valittu vuonna 2020 pidettävän merkittävän eurooppalaisen Transport Research Arena (TRA) -konferenssin isäntäkaupungiksi.
Konferenssin teemat liittyvät älykkään liikenteen sekä ympäristöystävällisten ja yhteiskuntaa palvelevien liikkumismuotojen kehittämiseen. Tapahtuman odotetaan tuovan Helsinkiin tuhansia osallistujia.
Toivottavasti Helsingillä on silloin vielä esitellä Euroopan alkuperäisimpänä säilynyt 30-luvun lentoasema, joka on samalla nopeasti kehittyvän ilmaliikenteen moderni tukikohta. Malmi voisikin olla malliesimerkki ympäristöön soveltuvasta ja ympäristöä säästävästä lentoliikenteestä.
Raine Haikarainen
