Puistolan vaalipaneelissa korostui lähikoulun tärkeys

Yksi tärkeä, koulun arkea valottanut kommentti tuli kuudesluokkalaiselta Eino Mervolalta, joka kertoi heidän ruokataukonsa olevan vain vartin mittainen. Kuvassa myös Essi Taurén. LUKIJAN KUVAT PIRKKO TAURÉN

Puistolanraitin ala-asteen vanhempainyhdistyksen kouluasioihin painottunut vaalitentti pidettiin viime viikon maanantaina. Vanhemmat halusivat tietää, mitä kuntavaaliehdokkaille merkitsevät koulutus ja lähikoulut ja näihin kiinteästi liittyvät kysymykset kuten rakennusten kunto, riittävyys ja turvallinen koulutie.

Ehdokkaista paikalla olivat Leila Vasama (sd.), Ville Jalovaara (sd.),Arzu Caydam-Lehtonen (sd.), Suzan Ikävalko (vihr.), Joonas Lyytinen (vihr.), Suvi-Maria Junni (vihr.), Susanna Ngene (kok.), Sirpa Kivilaakso (kok.) ja Vesa Korkkula (vas.) ja Anna Vuorimäki (vas.).

Paneelia veti vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Teija Isomäki. Ennen Raitin toimipisteessä pidettyä tilaisuutta hän ennusti, että illassa syntyy keskustelua koulun ja vanhempien yhteistyöstä, koulujen tilaongelmista ja Raitin toimipisteen wc-tilojen vähyydestä.

Keskeinen ensi syksyn muutos on myös se, että eri toimipisteissä toimivan koulun ensimmäiset luokat on päätetty aloittaa vain Raitin pisteessä, mikä on aiheuttanut ristiriitoja vanhempien ja koulun välille. Osalle koulutaipaleen aloittavista lapsista Nurkka olisi lähempänä, nyt pitääkin kävellä sen ohi.

– Vaikka nuo varmasti nousevat esille, on tarkoitus tentata ehdokkaita myös laajemmin koulutuspoliittisista kysymyksistä.

Aiheita ja kysymyksiä kertyikin illan mittaan runsaasti.

Yksi vanhemmista kysyi ehdokkailta, miksi alueella on iso koulu tyhjänä. Suurin kulu tulee kuitenkin toiminnasta.
Yksi vanhemmista kysyi ehdokkailta, miksi alueella on iso koulu tyhjänä. Suurin kulu tulee kuitenkin toiminnasta.

Illan avauspuheessaan Teija Isomäki kertoi sote-muutoksista ja siitä, kuinka iso vastuu valtuutetuilla on saada helsinkiläiset voimaan hyvin.

– Kunnan päätöksenteossa on entistä paremmin arvioitava päätösten vaikutukset kaikkiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Vaikutusten arvioinnit huomioimalla saadaan parempia ja vaikutuksiltaan tavoitteiden mukaisia päätöksiä, Isomäki alusti.

Paneeli starttasi puheilla koulujen resursseista ja siitä, miten Helsingin pitäisi suhtautua hallituksen tekemiin koulutukseen kohdistuneisiin rahoitusleikkauksiin.

Ehdokkaista esimerkiksi Joonas Lyytinen katsoi, että kouluista ei voi enää leikata, sillä tulokset voivat olla tuhoisia. Vesa Korkkulan mielestä myös kaupungin maan myymiselle pitää panna stoppi, on pysyttävä maan vuokraamisessa. Suzan Ikävalko kritisoi kunnan osin keinotekoisia sisäisiä vuokria. Arzu Caydam-Lehtonen ihmetteli toisena esimerkkinään Puistola, että kun jonnekin rakennetaan koulu, niin toisaalla supistetaan.

Ehdokkaat saivat kertoa, mitä mieltä he ovat koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä ja Puistolan osalta siitä, että miksi väestöennusteissa aina Puistolasta loppuvat lapset.

Yleisössä istunut koulun Puistolanraitin apulaisrehtori Saija Peltonen valotti hallinnollista yhdistämistä myös koulun näkökulmasta ja totesi, että Puistolassa muutos on tuonut paljon hyvää. Osaamista on voitu jakaa ja koulut ovat tulleet pois omista lokeroistaan. Koululaiset kasvavat yhteisen koulun ajatukseen.

Yksi oppilas kertoi, kuinka koulujen vessoihin jonotetaan, ja miten ylibuukattujen vessojen lähellä haisee viimeistään puolilta päivin, vaikka käyttäjät ovat siistejä.

Tässä vaiheessa paneeli oli vasta suunnilleen puolivälissä, ja asiaa riitti vielä niin erityisopetuksesta, sisäilmasta, digiloikasta, koulujen alueellisista eroista, oppilaiden hyvinvoinnista ja luokkakoosta, peruskorjauksista, oppilashuollosta, varhaiskasvatuksesta ja asukkaiden kuulemisesta.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliAsemakaavamuutoskin kaivettu naftaliinista: Arkkitehtien visiot julki
Seuraava artikkeliTuplakultaa Italian Padovasta!