Naistenpäivää

teija loponen

Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon kärkimaita monilla mittareilla ja monissa asioissa myös edelläkävijä. Äänioikeuden naisille antoi kyllä ensimmäisenä Uusi-Seelanti vuonna 1893 ja Australiassakin rajattu äänioikeus annettiin naisille jo 1902, mutta Suomi kiri kolmanneksi. Suomi oli samalla Euroopan tasolla ensimmäinen maa, joka antoi vuonna 1906 naisille yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Suomessa naiset ovat saaneet äänestää ja olla ehdokkaina jo yli 100 vuotta, mutta yhä vielä naisia on selvästi miehiä vähemmän politiikan johtavilla paikoilla. Esimerkiksi kunnallispolitiikassa Helsingin viidestätoista lautakunnasta yhdessätoista puheenjohtajana toimii mies. Varapuheenjohtajista naisia on kyllä noin puolet. Täkäläisiä naisia ja miehiä löytyy kyllä lähes kaikista lautakunnista.

Suomessa tyttöjä syntyy vähemmän kuin poikia, se suhdeluku on ollut viime vuosina noin 1:1,05. Kaikkiaan Suomessa on kuitenkin hieman enemmän naisia kuin miehiä johtuen osittain naisten keskimäärin viitisen vuotta pidemmästä elinajasta. Työmarkkinoilla naisten ja  miesten tasa-arvo on edennyt vähän alasta riippuen, samoin palkkatasa-arvo. Esimerkiksi hoiva-ala on edelleen hyvin naisvaltainen, mikä samalla merkitsee alan pienipalkkaisuutta. Monissa kouluissa tyttöjä on jo ryhdytty kannustamaan vaikkapa teknologiateollisuuden pariin sekä ohjelmistoalalle. Esimerkkinä Pukinmäen peruskoulu, joka järjestää keväisin oppilaille retkiä eri alojen yrityksiin. Pukinmäessä tytöille on järjestetty erityisesti juuri teknologiateollisuuteen tutustumista.

Juuri julkaistussa Nuorisotutkimusseuran tiedotteessa kerrotaan nuorisobarometrin 2016 aiheena olleen tulevaisuus. Hyvinvointivaltiomme saa nuorilta vankan kannatuksen, mutta sen säilymistä epäillään. Myös tasa-arvon ja ympäristön tilan toivotaan paranevan jatkossa, mutta niihinkään ei jakseta täysin uskoa. Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia nuorista. Ei kovin mukavaa tutkimustietoa. Päättäjillä on siis parantamisen varaa yhteiskunnan kehittämisessä, jotta tulevaisuus näyttäisi nuoristakin valoisammalta.

Päätoimittaja Teija Loponen

Edellinen artikkeliKetkä haluavat kaupunginvaltuustoon ja miksi?
Seuraava artikkeliLiikuntalautakunta heitti maauimalan tulevan toimialan päätettäväksi