Puusta imagoa Pukinmäkeen

Pukinmäen kaavailta
Pukinmäen tiivistämissuunnitelmia esiteltiin alueen nuorisotalolla viime viikon maanantaina. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Radanvarsialueen sekavuudesta ja kaavoittamisen tarpeesta on puhuttu Pukinmäen asukasilloissa vuodesta toiseen, mutta vasta nyt tilannetta yritetään ratkoa uudistamalla asemakaavaa.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Joakim Kettusella ja liikenneinsinööri Juha Ruonalalla tiimeineen on haastava rasti lisätä rakennusoikeutta Eskolantien ympärille liikenneturvallisuutta unohtamatta.

Virastossa on visioitu, että alueelle voisi lisätä positiivista imagoa puurakentamisella. Esimerkiksi yhteen nykyisistä kerrostaloista voisi tehdä puusta lisäkerroksia.

Asemanseudun kaavoittamisen lähtökohtia esiteltiin kaupungin järjestämässä asukasillassa viime viikon maanantaina. Aihe kiinnosti asukkaita niin, että Pukinmäen nuorisotalon salin tuolit juuri ja juuri riittivät.

Heti ensimmäisissä asukaspuheenvuoroissa tuotiin esiin Eskolantien ahtaus ja se, että tulevien kerrostalojen sijoittelu tietää osalle nykyisten asuntojen asukkaille maiseman menetystä.

– Eikö suunnittelun lähtökohta voisi olla, että miten nykyisten asukkaiden asumisviihtyvyyttä edes pyrittäisiin säilyttämään, puuskahti yksi nainen mielipiteensä päätteeksi.

Kaavoittajan mukaan maisemanäkymiä on ajateltu, ja uudet talot sijoitetaan niin, että vain yksi sivu vie nykyasukkaan maisemaa.

Mielipiteitä riitti myös muun muassa Eskolantiestä, sen toimimattomasta töyssystä, bussipysäkkien sijoittelusta, pyörätieongelmista, nykypalveluiden säilymisestä, auraustilasta ja lumen sijoittelusta.

Nuorisoasiankeskuksen viesti oli, että nuorisotalo on alueelle tärkeä, eikä sen lakkautus kuulu suunnitelmiin.

Uutta asuinrakentamista on suunniteltu yhteensä noin 20 000 kerrosneliömetriä osoitteisiin Säterintie 2 ja 4 sekä Eskolantie 1, 3 ja 5. Junaradan ja Eskolantien kulmauksen parkkipaikalle on ajateltu sijoittaa pysäköintitalo asiointi-, liityntä- ja asukaspysäköintiä varten. Myös Säterintien varren pysäköintiä mietitään. Junaradan itäpuolelle on ajateltu lähikauppaa ja muuta liiketilaa. Liikennesuunnitelmissa jalankulkija on ykkönen. Pyöräilybaanalle varataan tila radan varteen, vaikkei sen rakentamisesta ole tietoa. Myös Eskolantie suunnitellaan niin, että sille voisi tulevaisuudessa tehdä pyörätien omalle kaistalle.

Kaavatyön jatko vaatii tonttien omistajilta kaavamuutoshakemuksia. Jos valtion Liikennevirasto innostuu, otetaan myös sen omistamat rata-alueet mukaan kaavatyöhön.

Ajatuksena on, että lopullinen asemakaavaluonnos ja –ehdotus valmistuisivat jo tänä vuonna, jotta kaava voisi vahvistua vuonna 2018.

Jos kokonaisuus takkuaa, saatetaan kohde suunnitella pala kerrallaan, mutta se tietäisi kaavoitustoimelle tuplaten paperitöitä.

Nyt julkistetuista suunnitelmista voi kertoa kaavoittajalle mielipiteitään 23. tammikuuta asti. Aineisto löytyy esimerkiksi viraston verkkosivuilta hakusanoilla nähtävänä nyt. Asukasillassa esitettyä kolmiulotteista havainnekuvitusta sivustolla ei näkynyt.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliTasapuolisuutta
Seuraava artikkeliHulevesistä nousi huoli Takalantien ympäristössä