Pihlajamäen kaavasta valitus hallinto-oikeuteen

Pihlajamäen vanha suojeltu puoli on uudessa yleiskaavassa merkitty tiiviin asuinrakentamisen alueeksi. Kuva Teija Loponen

Pihlajamäen arvokasta kulttuuriympäristöä ja lähiluontoa uhkaa Helsingin uusi yleiskaava, joka on tuomassa Pihlajamäen täyteen asuinrakentamista. Jopa luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain nojalla suojellut herkät luontokohteet on merkitty tiiviille asuinrakentamiselle.

Yleiskaavapäätöksestä valittaneen Pihlajamäki-seuran on puheenjohtaja Ulla Artte kertoo, että uudisrakentamista ei sinällään vastusteta, mutta sen mittakaava on nyt väärä ja tuhoaa myös asukkaille tärkeät viherreitit.

Artte toteaa, että on hyvin kyseenalaista, noudattaako yleiskaava lainkaan maakuntakaavaa, jossa Pihlajamäki on valtakunnallisesti suojeltu ja merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Maakuntakaavassa on erikseen mainittu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä Lahdentien varressa oleva Porraskallio. Yleiskaavassa Porraskallio on tiivistä rakentamisen aluetta.

-Yleiskaavassa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että Pihlajamäen vanha puoli on juuri suojeltu ja että se kuuluu arvostettuun kansainväliseen DoCoMoMo -aluekokonaisuuteen ainoana 1960-luvun asuinalueena koko Suomessa. Vanha ja suojeltu 1960-luvun rakennuskanta on merkitty korttelitehokkuudeltaan tiheästi rakennettavaksi alueeksi eli käytännössä liki kaikkiin mahdollisiin koloihin on suunniteltu täydennysrakentamista, Artte korostaa.

Pihlajamäki-seura muistuttaa valituksessaan, että yleiskaava on myös luonnonsuojelulain vastainen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen inventoinnissa on havaittu liito-oravia Pihlajamäen pohjoisosassa sijaitsevassa metsässä eli Aarnikanmäellä. Voimassa olevassa asemakaavassa Aarnikanmäen pohjoisrinteen  lehtometsä on suojeltu, ja se on luokiteltu arvometsäksi. Samaisella Aarnikanmäellä on Museoviraston muinaismuistorekisteriin merkittyjä ja muinaismuistolain suojelemia kiinteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen tukikohtia ja niitä yhdistäviä juoksuhautoja sekä myös hyvin säilynyt  porrastettu juoksuhauta, jollaista ei ole missään muualla Helsingin maalinnoituksen alueella.

-Kaiken kukkuraksi Aarnikanmäen länsirinteessä on kaksi vanhaa hiidenkirnua, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä vuonna 1995 . Yllättäen kaikki tämä onkin yleiskaavassa tiiviin asuinrakentamisen aluetta, Ulla Artte hämmästelee.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliPukinmäen keskustan suunnitelmat esille
Seuraava artikkeliJoulumuistoja Wanhasta Puistolasta