Esitys muuttaa pikkukoulu pika pikaa asunnoiksi kaatui

Tapanilan vanha koulu halutaan herättää eloon yhteisenä Kylätilana. Nyt hankkeessa ollaan jo pitkällä. KUVAAJA PIRJO PIHLAJAMAA

Veljestenpiha 7:n tyhjän puukoulurakennuksen eli pikkukoulun pikamuutos kääntyi kaupunkisuunnittelulautakunnan täpärässä äänestyksessä päälaelleen toissa tiistaina. Lautakunta päätti hylätä jo kertaalleen pöydälle jättämänsä asuntoesityksen äänin 5-4.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston esitys lähti siitä, että lautakunta hyväksyisi asemakaavaan poikkeaman, jotta entiseen kouluun voisi tehdä vireillä olevaa asemakaavamuutosta nopeammin kolme asuntoa.

Lautakunnan jäsen Elina Moisio (vihr.) oli eri mieltä ja ehdotti, että kaupunkisuunnitteluviraston tekemä esitys hylätään ja kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus olla mukana suunnittelussa. Koska Moisio sai kannattajakseen demarien Jape Lovénin, meni asia äänestykseen.

Moision ja Lovénin rintamaan liittyivät Eija Loukoila (vas.), Mikko Särelä (vihr.) ja Heta Välimäki (sd.).

Viraston esitystä kannattaneet kokoomuskolmikko Michael Berner, Matti Niiranen ja puheenjohtaja Risto Rautava sekä Nuutti Hyttinen (ps.) hävisivät yhdellä äänellä vihreille, vasemmistolle ja demareille.

Pikkukoulun asuntosuunnittelu kuitenkin jatkuu, joskin hitaammalla tahdilla, sillä lautakunta hyväksyi samassa kokouksessa esillä olleen vastaavan sisältöisen asemakaavan muutosehdotuksen, jossa Veljestenpihan koulutontti jaetaan kahtia. Toiselle puolelle rakennetaan uudisasuntoja ja myös koulu voidaan muuttaa asuin- ja liiketilaksi. Tapanilassa ajatusta privatisoida julkinen tila on vastustettu kiivaasti ja koulu haluttaisiin yhteiseen käyttöön kylätilaksi.

Elina Moisio perustelikin voittoisaa hylkäysesitystään sillä, että Tapanilan koulun jatkokäytöstä on syytä päättää kaavan toteuttamisen yhteydessä.

– Paikallisille tärkeän tilan käyttö olisi suunniteltava yhdessä ja antaa toimijoille mahdollisuus osallistua suunnitteluun, linjasi Moisio.

Jos poikkeamishakemus olisi sallittu esityksen mukaan, olisi koulun pihan puolen katonlappeen päälle voinut tehdä enintään 2,5 metrin levyiset parvekkeet, ajoaukon kadun länsipäähän sekä tontin pohjoispäätyyn matalan pulpetti- tai harjakattoisen talousrakennuksen, jonne voisi sijoittaa esimerkiksi sauna- tai varastotilaa. Autotalleja poikkeama ei olisi sallinut.

Pihasuunnitelman oli määrä turvata kulttuurihistoriallisesti arvokas puusto ja rakenteet.

Poikkeamishakemuksessa virasto haki myös mahdollisuutta poiketa rakennusmääräyksistä rakennussuojelullisista syistä. Rakennusmääräysten tulkinta kuuluu kuitenkin rakennusvalvontaviraston harkintavaltaan.

Pirjo Pihlajamaa