Ötökkäruoka on ekoteko

Pienikokoiset hyönteiset syödään kokonaan; isommista kannattaa poistaa siivet ja raajat tukehtumisriskin vuoksi.

Marraskuinen tuisku ei estänyt Viikin kirjaston luentotilaa täyttymästä, kun Topi Kairenius esitelmöi hyöteissyönnistä.

Topi Kairenius vokkasi hunajamarinoituja porvoolaisia kotisirkkoja. Tarjolla oli myös savustamalla kuivattuja zimbabwelaisen mopane-perhosen toukkia. KUVA MILJA PARVIAINEN
Topi Kairenius vokkasi hunajamarinoituja porvoolaisia kotisirkkoja. Tarjolla oli myös savustamalla kuivattuja zimbabwelaisen mopane-perhosen toukkia. KUVA MILJA PARVIAINEN

Hyönteiskokki mainitsi omiksi suosikeikseen argentiinantorakan, jossa on joulukinkkumainen aromi sekä muurahaisen, joka tekee ruoka-annoksesta jäljittelemättömän hapokkaan ilotulituksen.

Helpoin tapa lähestyä hyönteisruokaa on neutraalin makuinen hyönteisjauho, jota voi lisätä melkein kaikkeen kokattavaan. Hollannissa kaupoista saa hyönteisjauhoa sisältäviä hampurilaispihvejä ja muita eineksiä.

Hyönteisruoan ravintoarvot ovat erinomaiset, ja ekologinen hyötysuhde verrattuna lihantuotantoon on omaa luokkaansa. Teurastuksen eettisyys – kivuton kuolema luonnollisen horrokseen vaipumisen kautta pakastuksessa – on saanut monen kasvissyöjän kääntymään “entovegeksi”.

Hyönteiset kuuluvat kahden miljardin ihmisen päivittäiseen ruokavalioon. Länsimaissa hyönteisiä pidetään tulevaisuuden ruokana. Kaireniuksen tarjoilemien maistiaisten ennakkoluulottomasta vastaanotosta voi päätellä, että jos lainsäädäntö sallisi hyöteisruoan myynnin Suomessa, tulevaisuus olisi jo täällä.

Milja Parviainen

Edellinen artikkeliKotinummen leikkipuiston poltti alle 15-vuotias poika
Seuraava artikkeliHilkat ja Hukat pian tosipaikan edessä