KKPH-aktiivit: Perustamisselvityksen tekijäksi puolueeton virasto

Kansallisesta kaupunkipuistosta on tehty Helsingissä useita ei mihinkään johtaneita aloitteita vuodesta 1998 alkaen. Kuva Pihlajamäen porraskallioilta Siilitielle päin. KUVA JANINA ISSAKAINEN

Valtuusto saa nyt keskiviikkona eteensä kaupunginhallituksen toissa maanantaina yksimielisesti hyväksymän valtuustoaloitteen tehdä kansallisesta kaupunkipuistosta perustamisselvitys.

Ajatus kansallisesta kaupunkipuistosta ja sitä ajava Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! –kansalaisliike on syntynyt valtuuston vasta hyväksymän Helsingin uuden yleiskaavan takia, joka heti suunnittelun alkumetreillä osoitti rakentamista monille viheralueille.

KKPH-liike on kasvanut nopeasti. Puiston perustamista kannattaa nyt 79 yhteisöä, joista 52 on Helsingin kaupunginosayhdistyksiä. Lisäksi tuhannet helsinkiläiset ovat allekirjoittaneet kaupunkipuistoa vaativan kuntalaisaloitteen, joka luovutetaan tänään valtuutetuille.

Myös valtuuston enemmistö on ollut kaupunkipuistoajatukselle myötämielinen. Valtuutettu Jarmo Niemisen tekemän aloitteen tehdä kansallisesta kaupunkipuistosta perustamisselvitys on allekirjoittanut yli puolet valtuutetuista. Tänään koko valtuusto päättää, tehdäänkö selvitystä vai ei.

– Toivottavasti valtuustoaloitteen allekirjoittaneet 54 valtuutettua pysyvät kannassaan, silloin esitys menee läpi, sanoo Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen aktiivi, viikkiläinen Riitta Korhonen ennen valtuustokokousta.

Hän on tehnyt hartiavoimin vapaaehtoistyötä KKPH-liikkeessä, jonka päämääränä on muodostaa laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva kansallinen kaupunkipuisto.

Liikkeen aktiivien mukaan puisto säilyttäisi parhaat puolet Helsingistä ja tarjoaisi runsaasti kohteita kaupunkimatkailuun.

– Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on positiivinen ilmastoteko, koska se on lähellä ja kaikkien saavutettavissa. Puisto on myös tärkeä osa opetusviraston ”koko kaupunki on koulua” -opetussuunnitelmaa. Puisto mahdollistaa kaupungin kestävän kehittymisen ja terveellisen asuinympäristön, perustelee Korhonen.

Perustamisselvitys ei vielä tarkoita, että Suomen yhdeksäs kansallinen kaupunkipuisto tulee juuri Helsinkiin. Selvitys antaa valtuutetuille eväät päättää kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Päätösvalta alueeseen säilyy kaupungilla.

– Selvityksessä määritellään kansallisen kaupunkipuiston sisältö, tavoitteet ja suhde kaupunkirakenteeseen sekä tarkastellaan rajausvaihtoehtoja ja puiston hyötyjä ja haittoja.

Selvityksen tekisi kaupunki yhteistyössä asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lausunnossaan ennättänyt jo vastustaa KKPH!:ta vedoten Tukholmassa esiintyneisiin vaikeuksiin. Korhosen mukaan kaupunkeja ei voi verrata.

– Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto on Tukholmassa, mutta se on perustettu kuninkaallisten metsästysmaiden säilyttämistä varten. Sillä on aivan erilaiset säännöt kuin Suomessa. Meillä puistojen perustaminen tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Aktiivit toivovat, että perustamisselvitystä koordinoisi joku muu kuin kaupunkisuunnitteluvirasto.

– Ympäristökeskus on puolueeton asiantuntijataho. Sille vastuu mieluiten.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliLiput liehumaan
Seuraava artikkeliNuorisotalo tontteineen tuli julkiseen myyntiin