Helsingin kaupunginkanslia pystytti Malmitalon yläkerran aula- ja kokoustilaan kohtaamiskahvilan toissa keskiviikkona. Toista kertaa Malmilla toimineeseen kahvilaan tiesi tulla noin kolmekymmentä ihmistä.
Kohtaamiskahvila on kaikille avoin paikka, jossa pakolaiset tai vasta maahan muuttaneet voivat tavata muita helsinkiläisiä, kotoutua.
Syrjäytymistä ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeydestä on riittänyt poliittisia puheita. Helsingissä on ryhdytty sanoista myös tekoihin.
Kaupunginhallitus osoitti keväällä kaupungin eri hallintokunnille jaettavaksi 10 miljoonan euron potin, jolla edistää turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotouttamista. Summasta kaupunginkanslian osuus on 1,1 miljoonaa euroa. Rahoista osa käytetään kohtaamiskahviloiden pyörittämiseen.
Kohtaamiskahviloita on ollut syksyn aikana ympäri Helsinkiä. Kahviloissa käsitellään eri teemoja ja järjestetään toiminnallista ohjelmaa. Pääosassa on kuitenkin molemmin puolinen tutustuminen.
– Ydinajatuksena on tuoda yhteen eri maista ja kulttuureista saapuneet uudet helsinkiläiset, sekä jo Helsingissä asuvat ihmiset, kertoo Malmitalolle tullut vapaaehtoistyön koordinaattori Belinda Barbato kaupunginkansliasta.
– Tässä on sitä järkeä, mutta tästä pitäisi tiedottaa! Minäkin sain tietää kohtaamiskahvilasta vasta tänään, kertoo kahvilaan väkeä tuonut malmilainen Sirkka Koponen.
Tiedon saatuaan hän alkoi houkutella paikalle maahanmuuttajia ja pakolaisia. Koponen tuntee heitä paljon Malmille perustetun Kalliolan setlementin Vertsi-projektin kautta, jossa hän on maahantulijoiden vapaaehtoinen vertaistukiohjaaja.
Malmitalolla ihmiset juttelevat arabialaisen musiikin siivittämänä. Lapsille on omaa tekemistä. Tuoreet maahantulijat saavat käytännön tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.
– Todella hyvä. Voi kohdata kerralla monia kulttuureja, arvioi kohtaamiskahvilan merkitystä Itä-Pasilasta saapunut Mouhsen Cheritti.
Kuusi vuotta sitten Syyriasta Suomeen tullut mies tykkää keskustella ihmisten kanssa ja Malmilla hän on saanut tilaisuuden puhua myös vanhan kotiseutunsa vastikään jättäneiden kanssa.
– Olen keskustellut täällä paljon. Lähinnä politiikasta. Syyrian tilanteesta, Venäjästä, USA:sta ja siitä, että EU voisi vaikuttaa, mutta se ei vaikuta. Ihmisoikeudet on pelkkä sana. Me kärsimme todella, Cheritti tuskastuu.
Sotaa käsitellään kohtaamiskahvilassa eri tavoin. Lapset saavat askarrella oman supersankarinaamarin. Seinällä on valokuvanäyttely pakolaislapsista, joilla naamari jo on. Kuvien lapsilta on kysytty, mitä he tekisivät, jos saisivat supervoimat. Yksi vastaa yhdellä sanalla: maailmanrauhan.
Seuraava Koillis-Helsingin kohtaamiskahvila 24.11. klo 17-19 Pihlajamäen Lähiöasemalla ja 7.12. klo 16-18 Malmitalolla.
Pirjo Pihlajamaa