Etusivu Lukijapostia Kyse on koko koillisesta

Kyse on koko koillisesta

Aarne Laurila (LT 21.9.) muistutti, ettei Malmin lentokenttäasiassa ole kysymys vain lentokentästä. Hän on oikeassa, kysymys on koko koillisesta Helsingistä ja koko Suomesta.

Olen usein miettinyt, toikkaroiko Helsinki itseään kirveellä polveen pyytäessään Finaviaa poistumaan kentältä. Finaviahan on lakisääteisesti operoinut Malmia osana lentokenttäverkostoaan, joka tuottaa vuosittain yli 50 miljoonaa euroa voittoa. Malmin yksittäisiä lukuja ei ole koskaan paljastettu, ”tappiollisuus” on huhu poliittisissa piireissä. Se ja sama, ilmailuinfran kulut on aina peritty ilmailijoilta, hyvin voitollisestikin.

Toisin kuin Laurila toteaa, kentän mitään osaa ei vielä ole suojeltu, ei varsinkaan rakennuksia. Koko lentokenttäalue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009) ja koko kenttäalueen suojeluesitys on Museoviraston, Europa Nostran ym. tahojen tukemana käsittelyssä ELY-keskuksessa. Myös uusi Lex Malmi -kansalaisaloite tähtää kenttäalueen suojeluun nykyisessä tarkoituksessaan. Asian ja alueen ylikunnallinen luonne on siis nyt, helsinkiläisten häviävän vähemmistön (15%, TNS Gallup 2016) asuntorakentamisvimman edessä noussut voimalla esille. Rakennuksilla ei ole kovin suurta arvoa itsessään vaan osana lentokenttäkokonaisuutta. Johan kaupungin tänä vuonna teettämä ympäristöhistoriaselvityskin kehottaa säilyttämään ja kehittämään, ei purkamaan ja tuhoamaan.

Kaupungin asukasennusteiden mukaan lentokenttäalueen asunnot näivettäisi ympäristöalueita. Nopeimmillaan kenttäalueelle alkaisi tulla asukkaita vasta 2023 ja kymmenen vuoden päästä sinne olisi asutettu vain 2966 ihmistä, ellei kukaan valita kaavoituksesta. Samalla ympäröiviltä alueilta vähenee väkeä saman verran. Rakennusprojekti jatkuisi 25-35 vuotta, joten harva meistä lopputulosta edes näkisi.

Maapohjan parannustöihin on arvioitu menevän kaupungin varoja ainakin 450 miljoonaa euroa (FCG, Hgin kaupunki) ilman pilaantuneen maan poistokuluja. Se on tonni per helsinkiläinen veronmaksaja. Raportin mukaan suunniteltu rakennusmäärä ei ole taloudellisesti kannattava, mutta apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki ”Uskoo, että Malmi on taloudellisesti kannattava, kun suunnittelu tarkentuu” (HS 18.7.2016). Annin pitäisi vaatia FCG:ltä rahat takaisin. Kohtuuhintaiset asunnot lentokenttäalueella ovat suurta liioittelua.

Malmin liike-elämän köyhtymistä on manattu jo vuosia sen sijaan että olisi houkuteltu aktiivisesti liike-elämää paikalle. Onko jääty tuleen makaamaan? Ei se Malmin keskusta nyt ihan tyhjä ole, liikkeitä tulee ja liikkeitä menee. Lentokentän asuntorakentaminen ei koskaan tulisi vaikuttamaan Malmin keskustan toimintoihin. Lentokentän kehittäminen taas olisi todennäköisesti oikea kultasuoni Malmille ja Tattarisuon teollisuusalueelle. Pelastetaan siis Malmi, koillisen meri!

Timo Hyvönen

DI, Tapanila