Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin edustajat tutustuivat Malmin lentoasemaan loppuviikolla ja olivat hyvin otettuja ja samalla hämmästyneitä näkemästään.
Asiantuntijatyöryhmään kuuluivat arkkitehti Sara van Rompaey, Europa Nostra Norwayn puheenjohtaja Erik Schultz ja diplomaatti, tohtori Rienko Wilton.
Sara van Rompaeyn mukaan maailmansotien välissä rakennettu Malmin lentokenttä edustaa täysin ainutlaatuista ajanjaksoa ja on selkeästi hyväkuntoisin kolmesta samaan aikaan rakennetusta ja yhä olemassa olevasta kentästä Euroopassa.
Erik Schultzin mukaan asiantuntijaryhmää huolestuttaa Malmin tilanne erityisesti siksi, että Euroopan lentoasemilla kasvu on noin viiden prosentin luokkaa ja yksimoottoristen matkustajakoneiden markkinat tulevat yhä kasvamaan.
-Lähes jokaisessa suuremmassa kaupungissa on 1-2 vaihtoehtoista lentokenttää yhden ison rinnalla.
Schultz nosti esiin myös terrori-iskun, jonka seurauksena Brysselin lentokenttä oli viikkoja suljettuna.
-Riskit on tunnustettava, eikä yhdenkään pääkaupungin pitäisi olla nykypäivänä vain yhden lentokentän varassa.
Schultz totesi myös Malmin lentoaseman olevan yritysmaailman käytössä oleville koneille ihanteellinen.
-En ymmärrä, miksi halutaan estää tällainen luonnollinen taloudellinen kasvu?
Scultz toivoi selvitettävän, mistä Helsingin oletettu kasvutarve todellisuudessa syntyy, kun Suomi ei ole maahanmuuton kärkimaita.
Sami Saikkonen oli lennättänyt torstaina Sara van Rompaey’tä ja Rienko Wiltonia Helsingin yllä.
-Ilmasta käsin lapsikin näkee, että vaihtoehtoisia rakennuspaikkoja Helsingistä kyllä löytyy. On varmasti totta, että asuinrakentamista tarvitaan, mutta missä mittasuhteissa ja mihin, sitä pitäisi pohtia tarkemmin oikeiden lukujen valossa, Wilton totesi.
Lennonvalvoja Hanna Grönfors keräsi tiedotustilaisuuden aplodit toteamalla, että Malmin lentoasema on paljon enemmän kuin lentokenttä sen työntekijöille ja siellä lentämään oppineille, se on sydämessä.
Seuruetta lennättänyt entinen kansallisbaletin tanssija, koreografi ja lentäjä Sami Saikkonen huomautti, että Malmin lentoasema tulisi rinnastaa merkitykseltään esimerkiksi Suomenlinnaan ja Kansallisoopperaan ja että sillä on tärkeä merkitys Suomen historian ja itsenäisyyden symbolina.
Valtuutettu Björn Månsson toivoi, että asiantuntijat olisivat yhteydessä Unescoon.
Asiantuntijaryhmä kertoikin parhaillaan pohtivansa, miten Malmin lentoaseman tilanne saataisiin Unescon tietoisuuteen esimerkiksi sillä merkityksellä, että se on yksi harvoista Olympialaisia varten rakennetuista lentokentistä.
Työryhmän viesti Helsingin päättäjille on, että jos kaupunki on tehnyt valinnan ottaa lentoasema asuinkäyttöön tutkittuaan lukuisia muita vaihtoehtoja, heidän tulisi tulla esiin näiden vaihtoehtojen kanssa ja esittää kaikki laskelmat ja perustelut, kiteytti Schultz.
-Aivan erityisesti pyydämme päättäjiä tutustumaan ilmailun tulevaisuudennäkymiin.
Asiantuntijalähetystöjen tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä.
Teija Loponen
