Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila oli Puistolan demareiden järjestämässä asukastilaisuudessa vieraan Tapulin nuorisotalolla 18.4.2016. Paikalla oli pienehkö, mutta sitäkin aktiivisempi kuulijakunta.
Kurttila kertoi lasten, nuorten ja perheiden kuulumisista niin varhaiskasvatuksen kuin kouluelämän parista erilaisten tutkimusten ja käytännön tapaamistensa perusteella.
KUVAAJA JARMO NUMMENPÄÄ
Kyselytutkimuksen mukaan Suomen 11-15-vuotiaat koululaiset antavat omalle elämälleen parhaimman arvosanan Pohjoismaista. Euroopan mittakaavassa sijoitus on 3. Suomalaiset koululaiset ovat useita vuosia olleet kansainvälisen Pisa-tutkimuksen ykkösiä. Oppimistuloksissa on nyt tapahtunut huomaamatta käänne huonompaan suuntaan.
Kurttila totesi, että joka kahdeksas 15-vuotias poika on lukutaidoton. Tytöt pärjäävät paremmin. On todella huolestuttavaa, että 3 500 peruskoulun päättävää nuorta ei ole saavuttanut minimitason oppimistuloksia esimerkiksi äidinkielessä tai matematiikassa.
Lasten eriarvoistuminen alkaa jo varhain. Varhaiskasvatusryhmien koon kasvattaminen ja päivähoitohenkilöstömäärän vähentäminen on huono yhtälö. Se ei takaa laadukasta varhaiskasvatusta ja tukea tarvitsevien lasten huomioimista. Lapsiköyhyydessä elää suomalaislapsista 12-13 prosenttia.
Lisäksi pienituloisimmat aikuiset kokevat, ettei heillä ole varaa hankkia lapsia ja perhettä.
Kurttilan mukaan ei voida puhua enää suomalaisesta peruskoulusta, vaan kuntien peruskoulusta, koska kuntien väliset erot ovat niin suuria. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen välisissä oppimateriaalieroissa.
Vantaa on hankkinut peruskoululaisille tabletit oppimisvälineeksi, mutta Helsingin kaupungilla pitää lainata kaverilta, jos perheellä ei ole varaa hankkia omaa.
Kurttila pohti, voisiko koulupäivän rakennetta muuttaa ja koulupäiviä pidentää niin, että päivään sisältyisi myös mahdollisuus eri harrastuksiin. Pienten lasten yksinolon aika lyhenisi ja harrastamismahdollisuuksia olisi tasapuolisemmin myös pienituloisten perheiden lapsille.
Myös opettajat tarvitsevat tukea. Opettajien kyynistyminen ja väsyminen heijastuu lasten oppimistuloksiin. 8-9-luokkalaisille suunnatussa tutkimuksessa puolet koki, ettei opettaja huomioi heitä ja 69 prosenttia koki, ettei kukaan aikuinen koulussa puutu kiusaamiseen.
Koulunkäyntiavustajia on vähennetty. Tämä on lyhytnäköistä, koska kouluavustaja on tärkeä apu luokassa. Maahanmuuttajalasten kotouttamisessa koulunkäyntiavustajien tuki on tärkeä opettajien rinnalla.
Tarvitaan kodin ja koulun tiivistä yhteistyötä. Harva vanhempi kehtaa kieltäytyä oman lapsensa esittämästä kutsusta tulla yhteiseen koulun ja kodin väliseen tapaamiseen. Tätä on joissakin kouluissa kokeilut menestyksekkäästi ja näin saatu lisätty vanhempien osallistumista koulujen tilaisuuksiin.
Paasikivi totesi aikanaan 1950-luvulla, että koulutuksesta ei leikata, vaikka Suomessa oli taloudellisesti todella tiukkaa.
Nykyisen hallituksen olisi suositeltavaa ottaa mallia presidentti J.K. Paasikivestä, sillä lapsissa ja nuorissa meillä on tulevaisuus.
Sinikka Vepsä, Puistolan demareiden hallituksen jäsen
