Pikkupuistosta kaadetaan puistokäytävän takia puut

Nykyinen polku jää tulevien tonttien alle ja polku siirtyy keskelle puita, jotka kaadetaan. LUKIJAN KUVA KATRIINA ALESTALO

Tapulikaupungin pohjoispuolelle Päitsitien ja Arttolantien välille on syntymässä pieni puisto ilman puita. Luonnontilainen Päitsitien korttelipuisto menettää puunsa, koska puistossa kulkevan polun tilalle rakennetaan puistokäytävä.

Pienen korttelipuiston parturointi ja sen läpi tehtävä puistokäytävä on osa katusuunnitelmaa, jossa sorapintainen Päitsitien tonttikatu saa pintaansa asvaltin ja reunaan jalkakäytävän. Myös kevyen liikenteen väylät Luokkipolku ja Jalaspolku päällystetään. Katutöihin investoidaan nyt, koska alueelle on tullut voimaan täydennysrakentamiseen tähtäävä asemakaava viime syksynä.

Asemakaavatyössä pieni korttelipuisto kutistui entisestään, kun suuri osa puistoa lohkaistiin neljälle pientalolle.

Monen naapurin harmiksi Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto asemakaavoitti Päitsitien korttelipuistoon pientaloja viime vuonna, vaikka kaupunki on aikanaan ostanut rakentamatonta maata yksityiseltä puistomaaksi.

Alueen asemakaavoitus alkoi parisen vuotta sitten, kun Helsingin kaupungin rakennusvirasto oli ilmoittanut, ettei asukkailta ole tullut puiston suhteen kunnostustoiveita, kun rakennusvirasto teki Suutarilan viheralueille aluesuunnitelmaa 2008-2017.

Asemakaavoittajat nostivat puiston suunnittelupöydälle ja lisäperustelivat kulttuurihistoriallisen alueen kaavoittamista valtuuston asettamalla asuntotuotantotavoitteella.

Syntyi kaava, jossa noin 2 000 neliömetrin puisto kutistui noin 300 neliömetriin, kun puistoon kaavoitettiin kaksi asuintonttia ja niille neljä taloa. Kaksi muuta tonttia syntyi lohkomalla yksi iso tontti, jolla oleva yli satavuotias talo sai suojelumerkinnän. Sen viereen syntyneelle tontille kaavoitettiin myös pientalo.

Asemakaavasta ovat kaupunkisuunnitteluvirastossa vastanneet arkkitehti Ann Charlotte Roberts, maisema-arkkitehti Anu Lämsä, insinööri Jaakko Heinonen ja diplomi-insinööri Lauri Sipilä.

He lupaavat asemakaavaselostuksessa, että puistokäytävä ”toteutetaan puistoon sijoittuvana polkumaisena jalankulkureittinä, mikä turvaa ainakin osittain olemassa olevan puuston ja muun kasvillisuuden säilymisen tällä osuudella”.

Puisto on noin 75 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ostanut Destialta katusuunnitelman. Siinä kapean polun tilalle raivataan 2,5 metriä leveä kivituhkapintainen, valaisematon puistokäytävä, jonka noin metrin levyiset reunat haketetaan. Polku siirtyy nykypaikaltaan keskemmäs ja reunapuutkin kaadetaan. Perustelun mukaan muuten väylää ei mahdu tekemään, ja viereisten puiden juuristot tuhoutuisivat joka tapauksessa kaivuun yhteydessä.

Tapulikaupungissa ihmetellään, miksi eri puolilla kaupunginosaa terveitä puita kaadetaan rankalla kädellä paikoista, jotka asukkaiden mielestä voisi paremmalla suunnitelulla säästää sahaa.

Tapulikaupunki-seura on muistuttanut rakennusvirastoa Päitsitien asemakaavaan kirjatusta puiden turvaamisesta. Seuran mielestä puita voisi säästää helposti, jos polusta tulisi metrin levyinen. Rakennusviraston mielestä niin kapeaa ei voi rakentaa, koska käytävän läpi pitää päästä tarvittaessa koneella.

– Onkohan leveiden väylien tekemisessä jotain yhteyttä siihen, että Koillis-Helsingissä näyttää suunnittelijana olevan yleensä Destia, joka on tottunut tekemään leveitä väyliä, pohtii Petri Syrjänen Tapulikaupunki-Seurasta.

Yleisten töiden lautakunta hyväksyi katusuunnitelmat viime viikon tiistaina. Uusi puistokäytävä tehdään mahdollisesti vuonna 2017 tai 2018. Käytävälle ei ole tulossa kunnossapitoa.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliViikinmäen jätevedenpuhdistamon katoille 886 aurinkopaneelia
Seuraava artikkeliMPS sai oppia, ei sarjapisteitä