Malmilaisyrittäjät arvioivat kaupungin yrittäjäystävällisyyttä

yrittäjät
Yrittäjien aamukahvilla puheenaiheena oli yhteistyö kaupungin tahojen kanssa. KUVAT TEIJA LOPONEN

Malmilla maaliskuun alussa järjestetty yrittäjien ja valtuutettujen aamukahvitilaisuus pyöri yrittäjyyden ympärillä. Kaupunginkanslian elinkeino-osaston Minna Maarttola alusti keskustelua aiheesta elinvoimainen Helsinki.

Helsingin käytännön toimia yritysmyönteisemmäksi kaupungiksi muuttumisessa on esimerkiksi yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen mukaan suunnittelijoiden työhön. Maarttola on tässä kehitystyössä ollut mukana ja tietää, että yritystoiminnan tarpeiden huomioiminen ei kaikille suunnittelijoille ole ollut itsestään selvää.
-Jos itsellä ei ole mitään kokemusta yrittäjyydestä läheistenkään kautta, on vaikea hahmottaa yrittäjän asemaa ja tarpeita, perusteli Maarttola.
Toisaalta hän harmitteli sitä, että vieläkään kaikki kaupungin virastot ja toimijat eivät osaa käyttää elinkeino-osaston väen tietämystä hyväksi. Käytännössä se tarkoittaa, ettei heiltä pyydetä ennakkoon lausuntoja asioista, joilla kuitenkin on merkittävää vaikutusta elinkeinonharjoittajiin.

Tilaisuudessa mukana olleet alueen valtuutetut Sinikka Vepsä ja Heimo Laaksonen hämmästelivät pääasiassa sitä, että Malmin lentoasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä olevia yrittäjiä ja yrityksiä ei huomioida millään tavoin lentokentän aluetta suunniteltaessa. Ainakaan heihin nähden kaupungin yrittäjäystävällisyys ei näy mitenkään, kun edes Tattarisuon tontteja ei saa vuokrattua pitkäksi ajanjaksoksi, ostamisesta puhumattakaan.

Lentokentän tilanne puhututti muutenkin paljon, sen jatkojalostamiseen moni olisi halunnut kaupungin panostavan asuinrakentamiseen sijaan.

tuula haatainen
Tuula Haatainen nosti esiin pienyrittäjien tukemisen myös valtion puolelta.

Kansanedustaja Tuula Haatainen toi esille, että myös hallituksen tulisi tehdä toimenpiteitä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, jotta niiden työllistämisedellytykset vahvistuisivat.
-Varsinkin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on paljon pk-yrityksiä, joilla on kasvuhalukkuutta ja viennin edellytyksiä. Tuoreen pk-barometrin mukaan myös näiden yritysten omat näkemykset lähiajan suhdanteista ovat parantuneet. Hallitukselta on kuitenkin puuttunut ote siihen, miten tämä potentiaali saataisiin käyttöön, Haatainen totesi.

Viennin suhteen esitettiin toivomus, että kaupungin tuella voitaisiin perustaa jonkinlainen yhteisyritys tukemaan pienyrittäjien vientiä. Pienyrittäjien ammattitaito kun ei välttämättä kata kansainväliseen kauppaan ja vientiin tarvittavaa tieto-taitoa. Viennin laajentamiseen tulisi luoda edellytyksiä ja se katsottiin kaupungin tehtäväksi. Hollannin mallia pidettiin hyvänä.
Keskustelua käytiin myös maahanmuuttajien työllistymisestä ja kielitaidon merkityksestä. Samalla todettiin, että maahanmuuttajia ovat myös ruotsalaiset ja virolaiset Suomeen työhön tulleet, eivät vain pakolaisina tänne saapuneet.

Tuula Haataisen puheenvuorossa nousi esiin myös se, että yksinyrittäjät tarvitsisivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Monelle työntekijän palkkaus on aivan liian iso riski, mutta olisi tarpeen sekä oman jaksamisen, että yrityksen toiminnan laajentumisen vuoksi.

Vastaavasti yleisöstä nousi esille, että osaomistajana yritystään pyörittävä ei pysty kuulumaan työttömyyskassoihin. Konkurssin tehneen yrittäjän asema on todella kehno ja riskirahoittajia on Suomessa vaikea löytää.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliMalmin lentoasema on yksi Euroopan seitsemästä uhanalaisesta
Seuraava artikkeliIle Vainion elämänmakuinen pääsiäiskonsertti