Malmin lentoasema on yksi Euroopan seitsemästä uhanalaisesta

Vuonna 1963 perustettu Europa Nostra tunnustetaan nykyään Euroopan merkittävimmäksi kulttuuriperintöverkostoksi. Se kampanjoi Euroopan uhanalaisten monumenttien, paikkojen ja maisemien pelastamiseksi erityisesti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmallaan. RUUTUKAAPPAUS EUROPE NOSTRA

Malmin lentoasema on tänään nimetty Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen 2016 joukkoon. Valinnan johdosta myös Malmille on tulossa kansainvälinen joukko asiantuntijoita lähikuukausien aikana.

Asiantuntijat haluavat saada vuoden päätteeksi aikaan toteuttamiskelpoisen toimintasuunnitelman Malmin lentoaseman ja muiden uhanalaisten kohteiden pelastamiseksi.

– Nämä Euroopan kulttuuriperinnön helmet ovat vakavassa vaarassa, jotkut resurssien tai asiantuntemuksen puutteessa, toiset laiminlyönnin tai piittaamattoman suunnittelun vuoksi. Siksi tarvitaan nopeita toimia, valitsijat perustelevat.

Kuusi muuta uhanalaista ovat Ererouykin arkeologinen kohde ja Ani Pemzan kylä Armeniassa, Tallinnan Patarein merilinnoitus Virossa, Colbertin kääntösilta Dieppessä Ranskassa, Kampos Khioksella Kreikassa, Pyhän Antonius Padovalaisen luostari Extremadurassa Espanjassa sekä Hasankeyfin muinaiskaupunki ympäristöineen Turkissa.

Lisäksi Venetsian laguuni nostettiin ylitse muiden Euroopan uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Europa Nostra esittää sitä uhanalaisten maailmanperintökohteiden joukkoon.

Kohteet valitsi Europa Nostran hallitus käyden läpi listaa, johon oli kaikkien hakijoiden joukosta karsiutunut 14 kohdetta.

Tänään julkistetusta valinnasta tiedottivat Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti (EIBI), jonka edustajat kokoontuivat aamulla Venetsiassa.

– Tämä lista nostaa esiin harvinaislaatuisia Euroopan kulttuurin- ja luonnonperinnön esimerkkejä, jotka ovat vaarassa kadota ikiajoiksi. Paikalliset yhteisöt ovat lujasti mukana yrittämässä pelastaa tätä yhteisen tarinamme todistusaineistoa, mutta tarvitsevat laajaa tukea. Vetoan Europa Nostran puolesta kansallisiin ja eurooppalaisiin asianosaisiin, sekä julkisiin että yksityisiin, jotta he yhdistäisivät voimansa kanssamme näiden kohteiden lupaavan tulevaisuuden varmistamiseksi, sanoo Europa Nostran puheenjohtaja, maailmankuulu oopperalaulaja ja -johtaja Plácido Domingo.

– Yhteisen perintömme pelastaminen tuo lukemattomia sosiaalisia ja taloudellisia etuja, ei vain kyseisille seuduille ja valtioille, vaan Euroopalle kokonaisuudessaan. EU:n instituutiot ovat kasvavassa määrin tiedostaneet tämän, mikä käy selkeästi ilmi tuoreesta Cultural Heritage Counts for Europe -raportista, hän jatkaa.

– Kulttuuriperintömme on kiinteä osa sitä, keitä olemme ihmisinä. Emme saa pitää sitä itsestäänselvyytenä. Meidän on päinvastoin vaalittava ja suojeltava sitä, pitääksemme sen elävänä, painottaa julkistustilaisuudessa puhunut Euroopan koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics.

Europa Nostra käynnisti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman tammikuussa 2013. Ensimmäinen Seitsemän uhanalaisinta -luettelo julkistettiin kesäkuussa 2013 Ateenassa ja toinen toukokuussa 2014 Wienissä.

Hakemuksia lähettivät kaikkialta Euroopasta kansalaisyhdistykset tai julkisyhteisöt, jotka kuuluvat Europa Nostran laajaan jäsen- ja tukiyhteisöjen verkostoon. Malmin hakemuksen lähetti Europa Nostra Finland tukenaan Malmin lentoaseman ystävät (MLY).

Pirjo Pihlajamaa

MIKÄ TEKEE MALMIN LENTOKENTÄSTÄ UHANALAISEN KULTTUURIPERINTÖKOHTEEN?

Malmin lentoasema uhanalainen_web_EUROPA NOSTRA_SEPPO SIPILÄ
Helsinki-Malmin lentoasema, Suomi. KUVAAJA SEPPO SIPILÄ

Helsinki‐Malmi on 1930-luvun puolivälissä rakennettu kansainvälinen lentoasema, joka on Suomen toiseksi vilkkain. Se edustaa funktionalistista arkkitehtuuria osana suurempaa kokonaisuutta, jonka oli määrä palvella Helsingin vuoden 1940 toisen maailmansodan vuoksi peruuntuneita olympialaisia.

Helsinki-Malmi on yksi maailman parhaiten säilyneistä edelleen toimivista kansainvälisistä lentoasemista toista maailmansotaa edeltävältä ajalta ja varhaisen kaupallisen ilmailun elävä kulttuuriperintökohde.

Malmin lentokentän aluekokonaisuus alkuperäisine rakennuksineen ja kiitoteineen kuuluu Museoviraston kokoamaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Kaikki neljä alkuperäistä kiitotietä 1930-luvulta samoin kuin niiden alla oleva mittava kuivatusjärjestelmä ovat edelleen tallella.

Lentokenttää uhkaa omistaja Helsingin kaupunki, joka haluaa rakentaa paikan. Valtio aikoo pois alta ja lopettaa lennonjohdon ja muut palvelunsa, pysäyttää ammattimaisen ilmailutoiminnan. Vaikka lentokenttärakennukset saattavat säilyä, kiitoteiden poistaminen käytöstä riistää niiltä todellisen tarkoituksen.

Edellinen artikkeliErä niukassa alakynnessä
Seuraava artikkeliMalmilaisyrittäjät arvioivat kaupungin yrittäjäystävällisyyttä