Museovirasto esittää Malmin lentokentälle aivan uutta visiota. Valtion virastossa on perehdytty perusteellisesti Helsingin yleiskaavaehdotukseen ja jätetty Helsingin kaupungille lausunto, jossa historiallinen lentokenttä on tiukan rakentamisen sijaan täydennysrakentamisalue, jossa kaiken keskipisteenä olisi liikunta ja virkistys.
Yleiskaava kohdistaa raskaita muutospaineita useisiin valtakunnallisesti merkittäviin
rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009).
Erityisen ristiriitaisista alueista Museovirasto nostaa esiin Malmin lentoasemalle kaavaillun 25 000 asukkaan rakentamisalueen, joka RKY:n lisäksi on arvostettu monissa muissakin kulttuuriperintöä vaalivissa listauksissa.
– Ilmailukäytön jatkaminen on ainoa keino turvata kokonaisvaltaisesti lentoaseman
kulttuurihistoriallisten merkitysten säilyminen. Mikäli toiminta kuitenkin lakkaa, on aluetta
luontevinta kehittää avoimena virkistys- ja liikuntaympäristönä, katsoo Museovirasto.
Se uskoo, että useiden harrastus- ja urheilumuotojen keskittymänä paikasta voisi tulla vetovoimainen, koko pääkaupunkiseutua palveleva liikuntapaikka, jonka nykyiset puitteet antavat mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle kansainvälisesti kiinnostavana paikkana.
– Jos aluetta kehitetään osittain asumiseen ja muuhun täydennysrakentamiseen, tulee lentokentän kiitoradaston muodostama keskeinen avoin tila jättää aukio- ja viherympäristöksi, ja kentän reuna-alueilla voi harkita täydennysrakentamista, virasto lausuu.
Se katsoo, että täydennysrakentamisen painopisteen siirtämistä voisi tutkia esimerkiksi Tattarisuon suunnalla.
Viraston kymmensivuinen lausunto nostaa esiin monia muitakin kaupunkialueita. Viraston mielestä yleiskaava ei saa johtaa menetyksiin, jotka heikentävät olennaisesti helsinkiläisen kaupunkiympäristön tunnistettavuutta ja luontevaa historiallista jatkuvuutta.
Viheralueet eivät saisi merkittävästi kaventua bulevardien takia, kuten ehdotuksessa on käynyt esimerkiksi Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeillä.
Museovirasto kommentoi myös kaavasuunnitelmia rakentaa Pihlajamäen ympäristöä, jossa alueen eteläpuolelle osoitettu tehokas rakentaminen uhkaa peittää taakseen korkean kallioselänteen, jolle lähiö on rakennettu. Nyt matalat rakennukset myötäilevät maaston muotoja ja pistetalot korostavat sen korkeimpia kohtia.
– Maaston korkeuseroja latistava uudisrakentaminen ei saisi hävittää kaupunkikuvasta tätä suurmaisemallisesti merkittävää elementtiä.
Museovirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota myös ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin, jotka ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Sellaisia löytyy muun muassa Pihlajamäestä.
Virasto paheksuu sitä, että Helsinki ei ole tehnyt kaavayhteistyötä Helsingin omien eikä valtion museoammattilaisten kanssa. Kaavaehdotus ei anna vastausta siihen, voiko linnoituskohteisiin esitettyä rakentamista toteuttaa.
– Uuden yleiskaavan mukaan helsinkiläinen maisema tulisi muuttumaan paikoin hyvin
merkittävästi. Vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan,
rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on käsitelty kaavaselostuksessa kuitenkin hyvin
yleisluontoisesti, Museovirasto lausuu.
Museovirasto esitti luonnosvaihetta koskevassa lausunnossaan, että Helsingin arvokkaat
kulttuuriympäristöt listattaisiin ja niistä tehtäisiin vaikutusten arviointi. Sitä ei ole tehty.
Lausuntonsa lopuksi Museovirasto pyytää saada Helsingiltä viipymättä tiedon, kun kaava on hyväksytty ja valituskelpoinen.
Pirjo Pihlajamaa
