Viikin nuorisotalo avaa ovensa

Nuorisotalon sisällä on avaraa ja ilmavaa ja tilat muuntuvat moneen käyttöön.

Kymmenen pitkää odotuksen vuotta on takana päin ja Viikin uuden nuorisotalon ovet avataan vihdoin maaliskuun alussa.

Nuoret itse ovat vahvasti vaikuttaneet nuorisotalon syntyyn. He synnyttivät nuorisotalon puolesta kansanliikkeen Nutan Ritarit, joka laittoi asioihin vauhtia järjestämällä keskusteluiltoja ja kävelykierroksia päättäjille osoittaakseen, ettei nuorille ole Viikissä paikkaa olla. Uusi nuorisotalo valmistuikin aiottua aiemmin.

Rakennuspäätöksen synnyttyä ovat nuoret saaneet olla vahvasti mukana talon toiminnan ja sisustuksen suunnittelussa.
Rakennushankkeen arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä JKMM Arkkitehdeistä kertoo, että talon sisätilojen suunnittelun lähtökohta oli stailattavuus ja se, että nuoret pystyisivät tekemään tilasta omannäköisensä.
-Halusimme tuoda nuorisotaloon oikeaa fiilistä ja välttää kaikkea laitosmaisuutta. Käytimme sisustuksessa esimerkiksi paljon puuta, Jyllilä valaisee.

Viikin nuorisotalon suunnittelu muuttui vuonna 2015 Ruutibudjetti-hankkeeksi, jolloin päätös talolle osoitetun sisustusbudjetin käytöstä siirtyi nuorille.
Lähikoululla järjestettiin äänestys ideoista, mitä 520 neliön talo voisi tarjota. RubuFesteillä nuoret saivat esittää ideoitaan ja kertoa kiinnostuksensa osallistua talon suunnittelemiseen jatkossa. Kiinnostuneista nuorista koottiin suunnitteluryhmä, joka ryhtyi työstämään ideoista uuden talon toimintoja ja ilmettä.

Nuorisotalon avarasta aula- ja oleskelutilasta kuljetaan monitoimisaliin, jota voidaan käyttää muun muassa musiikkiesityksiin, diskoihin tai urheiluun.
Kahvilasta nuoret haluavat taidekahvilan, jossa voi myydä omia leivoksia, tehdä taidetta ja järjestää teemailtoja. Talossa on myös tiloja pienryhmätoiminnalle, ja avoin keittiötila soveltuu vaikkapa  kokkikerhojen pitämiseen.

Toiminnasta uudella nuorisotalolla tulee entistä nuorisovetoisempaa, eli nuoret järjestävät ja suunnittelevat toimintaa itse.
Viikin nuorisotalon avajaisia vietetään torstaina 3.3.

Teija Loponen