Yleiskaava toi asukkaat puolustamaan Eko-Viikkiä

Viikki-Seura painottaa, että Viikin alueen suunnittelun lähtökohtana on jatkossakin oltava kestävä, terveellinen ja luonnonläheinen asuinympäristö. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Viikki-Seura on tehnyt Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastolle yleiskaavaehdotusta koskevan muistutuksen. Se myötäilee pitkälti asioita, joihin seura kiinnitti huomiota jo vuosi sitten, jolloin kommentoitavana oli yleiskaavan luonnos.

– Olemme laittaneet samoja asioita ennenkin, mutta ei niitä juurikaan ole huomioitu, ihan pientä säätöä vain, sanoo Viikki-seuran puheenjohtaja Riitta Korhonen.
Säätöön lukeutuu se, että Viikintien varteen merkittyä rakentamista Eko-Viikin kohdalla on kaupunkisuunnitteluvirastossa hieman pienennetty.

Viikki-Seura painottaa, ettei se riitä. Eko-Viikki on rakennettu niin, että Kevätkadun ja Tilanhoitajankaaren kerrostaloilta lähtien asuntojen korkeus laskee, jotta aurinkopaneelitaloissa voi hyödyntää vähäisenkin auringon valon.
– Siksi Eko-Viikin ja Viikintien väliin merkityn uuden alueen korttelitehokkuutta tulee alentaa ehdottomasti niin paljon, että auringon valon saanti Eko-Viikin taloihin säilyy ennallaan, muistutuksessa painotetaan.

Viikki-Seura kannattaa raideliikennettä. Se ei kuitenkaan saa vaarantaa Vanhankaupunginlahden Natura 2000 –aluetta. Vanhankaupunginlahti on Helsingin laajin ja tunnetuin luonnonsuojelualue. Läheisten peltojen kanssa se on etenkin linnustolle erittäin tärkeän muutto-, ruokailu- ja pesintäalueen.
– Muistutamme ennen Viikin rakentamista tehdyistä ympäristövaikutusselvityksistä. Niiden perusteella todettiin, että Viikintien eteläpuolelle ei voida rakentaa. Juuri nämä alueet ovat elintärkeitä Natura-alueella pesiville ja muuttomatkoilla ruokaileville linnuille.

Tuolloin rakentamisen rajaksi määriteltiin Viikintien viereinen ratapenkka, jonka uskottiin jo olemassaolollaan estävän liiallisen liikkumisen peltoaukealla.
Viikintien eteläpuoliset alueet ovat entistä merenpohjaa, joka tulvii ajoittain. Sinne rakentaminen olisi seuran mukaan erittäin kallista, mikä jo koettiin Gardenian rakentamisen yhteydessä.

Museovirasto on nimennyt Viikin koetilan ja pellot valtakunnallisesti merkittävät Rakennetut Kulttuuriympäristöt (RKY) – suojeluohjelmaan vuonna 2009.
– Lisäksi Viikki-Kivikko -vihersormea ei saa pirstoa eikä pienentää, sillä se on tärkeä viheralue niin ihmisille kuin eläimillekin, seura katsoo.

Jos Tilanhoitajankaarelle raidejokerin pysäkin liepeille lisätään asutusta, se on seuran mielestä syytä tehdä niin, että rakentaminen madaltuu itään päin ja Eko-Viikin ”vihersormien” jatkuvuus turvataan.
– Rakentamista ei pidä ulottaa nykyisen Viikinojan yli eikä ratapenkan etelänpuoleisille pelloille. Sen sijaan Lahdenväylän varren, Tiedepuiston ja Viikin keskuksen maankäytön tehostaminen on aiheellista. Yliopistolle on kuitenkin jätettävä riittävästi tilaa tarpeellisiin tutkimuskenttiin ja koealoihin. Viikin opetus- ja tutkimustila on kansainvälisestikin merkittävä ja ainutlaatuinen alue.

Lahdenväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi olisi Viikin kannalta positiivinen asia. Kun muutos on erittäin kallis ja naapurikunnat sekä valtio näyttävät sitä vastustavan, ei bulevardisointi toteutune lähivuosikymmenten aikana. Viikki-Seura on monessa yhteydessä esittänyt Lahdenväylän nopeusrajoituksen alentamista. Se on ainoa sisääntuloväylä, jossa saa ajaa kantakaupunkiin 100 km/h. Tämä muutos olisi seuran mielestä halpa. Se vähentäisi liikenteen ympäristöhaittoja ja antaisi mahdollisuuksia tehostaa moottoritien varren käyttöä myös asumiseen.

Pirjo Pihlajamaa