Tuoleja kannettiin lisää kirjaston eri nurkista samaa tahtia kuin yleisömäärä lisääntyi kellon lähestyessä kuutta Puistolan kirjaston ihan oikeana syntymäpäivänä, 21.1. Puistolan ja kirjastonkin historiasta kertonut Ilkka Uotila houkutteli paikalle ennakoitua suuremman yleisön.
Kirjastossa luokkaansa opettava Merja Markkanen aloitti illan lausumalla vanhasta Aapisesta löytyvän hauskan Meenan sukat-runon. Sitten napsautettiin näyttöruutu päälle. Vanhat kuvat Ilkka Uotilan arkistoista olivat sellaista herkkua, jota puistolalaiset näkisivät mielellään uudelleenkin. Samoin kuulijoiden joukosta tuli toiveita, että vastaavia tilaisuuksia olisi vastakin.
Puheessaan Uotila muisteli muun muassa vanhaa kirjastoa, joka toimi alkuun vain parinkymmenen neliön tiloissa vanhan koulun opettajien siiven toisessa kerroksessa. Alakoulun valmistuttua se sai käyttöönsä jopa 170 neliötä ja Nurkkatieltä jo lähes kolminkertaisesti tilaa. Vanhoja kirjastonhoitajiakin muisteltiin Hilkka Raskusta Nina Raskiin.
Uotilan puheen mielenkiintoista antia olivat myös eri alojen taiteilijat, joita Puistolassa on asunut runsaasti muun muassa kansanedustaja Mikko Ampujan työläiskirjailijoille testamenttaamassaan talossa. Siellä olivat asuneet Uotiloiden hyväksi perhetutuksi tullut kirjailija Otto Varhia, joka sittemmin heittäytyi hiekka-auton alle ja kirjailija Into Kallio, joka jäi junan alle. Kolmas alueen kirjailija, eversti Matti Aarnio joutui välillä lähtemään pakosalle Venezuelaan, mutta toimi palattuaan Puistolan SPR:n johtaja pyörittäen muun muassa minigolfrataa.
Taiteilijoista Uotila nosti esiin muun muassa keramiikkatöistään tunnetun Heljä Liukko-Sundströmin ja tämän sisaren kuvanveistäjä Rauni Liukon, joka muuten myös asui Ampujan entisessä talossa, sekä isänsä, puuveistoksiin erikoistuneen Gunnar Uotilan.
Puistolan kulttuuriannista Uotila muisteli oopperanjohtaja Juhani Raiskisen sedän Jaakko Raiskisen vetämää teatterikerhoa, johon hänkin joutui pakosta osallistumaan. Työväenopisto järjesti keskustelukerhoja, joissa Ilkka Uotila muistaa olleensa mukana. Kadonnutta kulttuuria edustavat myös Puistolan Kino ja Kalliola. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia sisältäneen esityksen päätteeksi kirjasto tarjosi kakkukahvit liki viidellekymmenelle kuulijalle.
-Oli todella mukava tilaisuus, lämpimän yhteisöllinen, kuvaili kirjastonjohtaja Virpi Jero omia ja muun kirjaston väen tunnelmia.
Riehakkaampaan menoon lähdettiin sitten lauantaina, jolloin pidettiin lastenjuhlat pomppulinnan, musiikin ja klovnin siivittämänä.
Seuraavaksi sitten juhlitaan Tapulikaupungin kirjastoa, jolle ikää on kertynyt 30 vuotta.
Teija Loponen
