Viikkiin kaksi uutta luonnonsuojelualuetta

Vanhankaupunginlahden suojellut kosteikot saavat nyt seurakseen metsäisempää maastoa. KUVA TEIJA LOPONEN

Helsinki perustaa Vanhankaupunginlahdelle kaksi uutta luonnonsuojelualuetta Pornaistenniemen tervaleppälehtoon ja Mölylän metsään.

Mölylän metsä rajautuu Herttoniemen palstaviljelyalueeseen ja Viikin tutkimus- ja koetilan peltoihin sekä Vanhankaupunginlahden lintuvesi –Natura 2000 –alueeseen ja Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen.
Alue on yleiskaavassa 2002 merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi virkistysalueeksi. Alue kuuluu myös Helsinki-puistoon.

Mölylän metsässä esiintyy useita Helsingille huomionarvoisia lintulajeja. Siellä pesii silmälläpidettävä sirittäjä, sekä palokärkiä ja pikkusieppoja. Ne ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin.
Mölylän metsä on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi lepakkoalueeksi, sieltä on tavattu pohjanlepakkoa, vesisiippaa ja viiksi/isoviiksisiippaa, jotka ovat tiukkaa suojelua vaativia luontodirektiivin IV-liitteen lajeja. Mölylän metsä sisältyy Helsingin arvokkaisiin matelija- ja sammakkoeläinalueisiin.

Pornaistenniemen tervaleppälehdon rauhoituksen tarkoituksena on suojella linnustoltaan ja sienilajistoltaan arvokas alue, ja liittää se suurempaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen. Perustettava luonnonsuojelualue toimii myös suojaavana metsäisenä vyöhykkeenä jo suojellun, avoimen kosteikon ja rakennettujen alueiden välissä.

Pornaistenniemen tervaleppälehto sijaitsee Vanhankaupunginlahden pohjoisosassa Viikin Latokartanossa, sen itäpuolella on koirapuisto. Pohjoispuolella on avointa, rakentamatonta maastoa ja paikoin puustoisia alueita. Muualla alue rajautuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi –Natura 2000 –alueeseen ja Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen.

Pornaistenniemellä alueen ydin on vanhojen tervaleppien muodostama lehto, jossa kulkee suosittu luontopolku. Niemen vanhoilta puilta on löydetty 52 kääpä- ja 102 orvakkalajia, mikä on korkeimpia tutkittuja määriä Suomessa.
Pornaistenniemellä on erittäin runsas lehtometsien pesimälinnusto ja lisäksi alueella pesii silmälläpidettävä sirittäjä. Uhanalaisista lajeista alueella on useana vuonna tavattu erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltu valkoselkätikka sekä vaarantunut
pussitiainen, jotka ovat yrittäneet pesiä. Muita huomioitavia lajeja ovat pikkutikka ja pesimäajan ulkopuolella tavattava palokärki. Pornaistenniemi kuuluu myös Helsingin arvokkaisiin matelija- ja sammakkoeläinalueisiin.

Molemmille alueille on tehty hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka on yhdistetty samaan aikaan valmistuvaan Vanhankaupunginlahden Natura-alueen suunnitelmaan.
Natura-alueelle tehdään uusi hoito- ja käyttösuunnitelma kymmenen vuoden välein. Suunnitelmaa tehtäessä selvitetään, mihin suuntaan alueen luontoarvot ovat kehittymässä, ja miten niitä voisi parantaa. Samalla mietitään, miten yleisö voisi käyttää aluetta virkistykseen ja ulkoiluun.
-Luonnonsuojelualueet eivät enää nykyään ole reservaatteja vain luontoa varten vaan niillä sekä luonnon eliöt että ihminen viihtyvät, Helsingin ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund sanoo.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliHyvän päivä näkyi teoissa
Seuraava artikkeliLiikkumisen tarve