Espanjansiruetanat löysivät Puistolaan

Espanjansiruetana on kuoriutuessaan noin sentin pituinen ja kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi. Sen väritys vaihtelee oranssista ruskean eri sävyihin. KUVA TEIJA LOPONEN

Tappajaetanoiksikin kutsutut espanjansiruetanat ovat tänä kesänä löytäneet tiensä myös muutamaan osoitteeseen Puistolassa. Aiemmin niitä on havaittu ainakin Tapaninvainiossa ja Malmilla.

-Eräs asukas soitti minulle ja kyseli, onkohan Puistolassa laajemminkin ongelmana nämä espanjansiruetanat, kun tänä kesänä niitä oli heidän pihalleen ilmestynyt. Itse olen kuullut vain yhdeltä toiselta puistolalaiselta niitä havaitun, kertoo Ilkka Uotila Puistola-Seurasta.

Suomessa ensimmäiset espanjansiruhavainnot ovat vuodelta 1994. Nyt sitä on tavattu noin 300 eri paikasta aina Oulun tienoille saakka.
Helsingissä espanjansiruetana on yleinen, sitä löytyy rakennusviraston mukaan jo koko kaupungista.

Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat paikasta toiseen maansiirtojen sekä kukka- tai puuntaimien ja sipulien multapaakkujen mukana. Laji voi siirtyä myös lehtikasojen ja kompostien välityksellä.
Espanjansiruetana on kaikkiruokainen laji, joka on sopeutunut Suomen viileään ilmastoon. Etana voi liikkua jopa 50 metriä yössä, ja se syö yleensä  noin 10 grammaa eli oman painonsa verran vuorokaudessa.
Espanjansiruetanalle kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto ja se voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Se syö koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita. Espanjansiruetanat syövät myös eläinten raatoja ja kuolleita lajitovereitaan, josta ne ovat saaneet tappajaetana-nimensä.

Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet etanat ehtivät munia. Etana munii kerralla noin 20-30 munaa ja jatkaa munintaa pitkin kesää ja syksyä. Sukukypsät etanat pitäisi tuhota heti keväällä ja aina ennen munintaa.
Jos espanjansiruetanaa havaitaan, kannattaa nurmikko ja piha-alueen kasvillisuus pitää matalana, jotta etanat eivät löydä suojaa kuivumista vastaan. Etanat viihtyvät maanpeitekasvien ja köynnösten suojassa, korkeassa ruohossa, lehtikasoissa, komposteissa sekä suojapeitteiden, lautojen ja ruukkujen alla ja kivirakennelmien kolosissa.

Espanjansiruetanat liikkuvat ja syövät pääasiassa öisin. Aikuisilla espanjansiruetanoilla ei ole juurikaan saalistajia, sillä etanat ovat hyvin sitkeitä ja limaisia.

Toimitukseen voi lähettää tietoja siitä, missä kaikkialla ilmestymisalueellamme espanjansiruetanaa on havainnut.
Jos tiedät hyvän keinon karkottaa etanat, kerro siitäkin!
Lähetä viestit osoitteeseen teija.loponen@lahitieto.fi

Näin ehkäiset espanjansiruetanoiden leviämistä:

  • Pidä piha siistinä ja kasvillisuus lyhyenä.
  • Leikkaa pensaat niin, etteivät oksat laahaa maata.
  • Pidä maaperä mahdollisimman kuivana. Kastele kukat aamulla tai päivällä, älä illalla.
  • Älä käytä koristekatetta, jonka alla etanat viihtyvät.
  • Kerää nurmikon leikkuujäte pois.
  • Kalkitse kompostit.
  • Polta lehti- ja risukasat.
  • Kerää syksyllä pois kasvijätteet ja etenkin hedelmäpuiden pu-dokkaat, sillä ne ovat etanoille mieluista ravintoa.

Näin hävität etanat:

  • Etanat saa kerääntymään paikkaan useampia laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle ne kokoontuvat.
  • Espanjansiruetanat kerätään ja tapetaan joko katkaisemalla ne tai pudottamalla kiehuvaan veteen tai etikkaan.
  • Kuolleet etanat laitetaan suljettuun jäteastiaan tai haudataan maahan, jotta ne eivät jää ravinnoksi lajitovereilleen.
  • Etanoita voi tappaa myös kaupoista saatavalla etanamyrkyllä, joka saa ne kaivautumaan maahan ennen kuivumistaan ja kuolemistaan.

Teija Loponen