Etusivu Kulttuuri Valloittavat lajit voivat tuhota

Valloittavat lajit voivat tuhota

Valloittavat lajit eli tulokkaat ja vieraslajit tulimuurahaisista jättipalsamiin –kirjassa professori Seppo Turunen esittelee huikean määrän kasveja ja eläimiä, joista osa on varsin harmittomia tulokkaita, osa taas aiheuttaa tauteja ja jotkut saattavat aiheuttaa muiden lajien sukupuuttoon kuolemisen.

Turusen teos ei keskity vain Suomeen, vaan kirjan ensimmäinen osio esittelee Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton nimeämiä maapallon haitallisimpia vieraslajeja ja niiden leviämisen syitä ja vaikutuksia.

Espanjansiruetana leviää nopeasti ja on hankalasti hävitettävä.

Espanjansiruetana leviää nopeasti ja on hankalasti hävitettävä.

Laajasta käsittelytavasta kertookin kirjan ensimmäinen luku, jonka nimenä on Haltialan pelloilta trooppiseen sademetsään.

Haltialassa, samoin kuin Viikin pelloilla, tuttu näky ovat valkoposkihanhet, jotka alkoivat pesiä itämeren alueella vasta 1970-luvulla, mutta jo nyt pääkaupunkiseudulla niitä pesii tuhansittain.
Haltiala on oiva esimerkki paikasta, jossa vieraslajit ja perinnekasvit viihtyvät myös yhdessä, kuten hankalaksi vieraslajiksi nimetty etelänruttojuuri  ja keltavuokko. Haltialassakin näkyviin vieraslajeihin kuuluu myös kissa, jonka haitallisuudesta ollaan montaa mieltä. Linnunpoikasille vapaana kulkevat kissat ovat vaarallisia. Eläimistä lammasta käytetään Suomessa toisinaan maisemanhoitajina, sillä ne pitävät ruokailullaan maiseman avoimena, mutta esimerkiksi Australiassa ja Britanniassa lampaat ovat onnistuneet tuhoamaan alkuperäistä kasvillisuutta ja estämään metsien uudistumista.

Yllättävältä voi tuntua, että haitallisten vieraslajien maailmanlistalla on useita Suomessa alkuperäisinä kasvavia puuvartisia kasveja, kuten mänty, vaahtera, tervaleppä ja korpipaatsama.

Valkoposkihanhia näkyy satamäärin muun muassa Viikin pelloilla.

Valkoposkihanhia näkyy satamäärin muun muassa Viikin pelloilla.

Suomessa taas ei eläinkunnasta niin kovin vaarallisina ole pidetty sellaisia tulokkaita kuin siili, valkohäntäpeura ja rusakko.

Kirjassa käydään läpi lukuisa määrä kasveja ja eläimiä, jotka ovat jollain tavoin löytäneet tiensä Suomeen. Erityisen haitallisiksi meillä arvioitujen vieraslajien kärkeen kuuluvat minkki, espanjansiruetana, persianjättiputki, kaukasianjättiputki, armenianjättiputki ja kurtturuusun perusmuoto.  Espanjansiruetanasta on esimerkiksi Tapaninvainiossa monilla ikäviä kokemuksia, ne kun todella syövät istutukset ja viljelykset. Etana munii jopa nelisensataa munaa kesäkauden aikana ja sen hävittäminen on osoittautunut varsin hankalaksi ja hitaaksi.

Seppo Turunen toteaa kirjassaan, että useimmat vieraslajeista ovat täysin harmittomia. Joistakin voi olla suorastaan hyötyäkin.
Into Kustannuksen juuri julkaiseman teoksen kaunis kuvitus on Maia Raitasen käsialaa, kuvitusta on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Muhkeassa tietokirjassa on hakemistoineen yli 300 sivua mielenkiintoista luettavaa.

Teija Loponen