Malmin keskusta kehittyy historiaa unohtamatta

Havainnekarttakuva alueesta. Asemakaavan muutosta ovat kaupunkisuunnitteluvirastossa tehneet arkkitehti Elias Rainio, liikenneinsinööri Juuso Helander, diplomi-insinööri Suvi Hokkanen ja maisema-arkkitehti Anu Lämsä. KUVA HELSINGIN KAUPUNGINSUUNNITTELUVIRASTO

Malmin aseman ympäristön kaavamuutos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaava vaatii vielä kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksynnän.

Viranomaislausuntojen lisäksi kaavoittajat saivat kaavatyön alussa esitellystä osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta peräti 28 kirjallista mielipidettä. Sen lisäksi kaavoittajat ottivat mielipiteitä vastaan myös puhelimitse. Kaavoittajan mukaan mielipiteet on pääosin huomioitu, kun kaavaehdotusta on laadittu.

Suurin osa mielipiteistä tuli Paavolantien varren pientaloalueelta. Asukkaat eivät nähneet hyvänä kehityksenä asuttaa Paavolantien erillispientalojen länsipuolen puisto- ja suojaviheraluetta.
Kannatusta taas sai esimerkiksi ajatus avata Malmin vanha asema yleiseen käyttöön.

Asemanseudun kaavoittaminen nähtiin monessa mielipiteessä piristysruiskeena, jolla voi parantaa Malmin julkista liikennettä ja palveluja.
Jotkut katsoivat, että suurin osa nykyisistä helsinkiläisistä ei halua keskustamaista asumista.

Tonttikohtaisissa asumistehokkuuksissa on suuria eroja johtuen kaava-alueesta, johon kuuluu väljemmin asutettavaa pientalovyöhykettä ja tiheämmin asutettavaa ydinkeskustaa.
Longinojan kulttuurihistoriallisessa ympäristössä laskennallinen tehokkuusluku on noin 0,20. Junarataa lähestyttäessä tehokkuusluku suurenee asteittain ja on enimmillään 6,13. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 600.

Useassa mielipiteessä korostui Malmin alueen monipuolinen historia ja paikallispiirteet. Kaavoittajan mukaan ne on tunnistettu suunnittelussa kehitettävinä vahvuuksina.
Longinojan varressa puistoalueella sijaitseva kulttuurihistoriallinen Pehrsin talon pihapiiri muutetaan asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialueeksi. Pehrsin talo suojellaan osana alueen historiallista rakennuskantaa. Rakennukselle muodostetaan uusi kortteli, johon julkisen käyttötarkoituksen lisäksi esitetään myös paikalle alkuperäistä asuintoimintaa. Näin halutaan mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirin monipuolinen käyttö.

Niemikotisäätiö voi jatkaa tontilla. Päärakennuksen taakse 30 metrin etäisyydelle on sijoitettu paikka uudisrakennukselle, joten Niemikotisäätiö voi jopa laajentaa nykyistä toimintaansa. Vaihtoehtoisesti paikalle voi sijoittua myös muuta toimintaa tai uutta asumista.
Myös Malmin vanha asemarakennus merkitään asemakaavassa suojelukohteeksi. Asema on jo suojeltu ns. rautatiesopimukslla ja sillä on RKY-asema eli asemarakennus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Kaavatyön yhteydessä on tilattu konsultilta Helsingin kaupungin Lähiöprojektin toimeksiannosta Malmin asemakeskuksen toimijakartoitus.
Tavoitteena on ollut työpajoja ja haastatteluja käyttäen selvittää yhteistyössä alueen yrittäjien, järjestöjen ja kiinteistönomistajien kanssa Malmin asemakeskusalueella toimivien tahojen rakenne sekä analysoida alueen elinkeinojen kehittämisen lähtökohdat.
Kaavoittaja katsoo, että kaavamuutos tukee Malmin keskusta-alueelle ominaista kivijalkakauppaa. Sitä on toivottu myös mielipiteissä.
Keskusta-alueelle tullaan jatkossakin varaamaan riittävästi yleisiä pysäköintipaikkoja.

Jokaisen tontin omat pysäköintipaikat on osoitettu asemakaavoissa tonttikohtaisesti erikseen. Lisäksi tulee uusia, ohjeellisia paikkoja vieras- ja asiakaskäyttöön. Aikarajoituksia ei määrätä asemakaavassa.
Juna-aseman laiturialue ei pääosin sisälly kaavamuutosalueeseen. Mielipiteissä ehdotettua laiturialueen laajempaa kattamista voidaan tarvittaessa tutkia myöhemmin eri kaavamuutoksella yhteistyössä siihen liittyvien kiinteistöjen omistajien kanssa.

Helmi-opiston tonttia on mielipiteiden esittämisen jälkeen suunniteltu yhteistyössä opiston edustajien kanssa.

Helposti Viikin Latokartanoon sekoittuva nimi Latokartanontie jää pois käytöstä ja tien nimeksi tulee Vanha Helsingintie. Longinojan toisella puolen jatkuvalla maantiellä nimi on jo käytössä.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliJuhlitaan stadia
Seuraava artikkeliPonnistajat ja PuiU viikon ilon aiheet