Kiilassa ihmetytti päivähoidon ja koulun puute

Kiilaan tulee tuhatkunta asukasta. Kuutien ja Suurmetsäntien risteykseen piirtyy kiertoliittymä, joka tulee, jos siihen on rahaa. Longinojasta halutaan kunnostaa alueelle imagon nostaja. KUVA HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO

Fallkullaan on syntymässä uusi kerrostalojen keskittymä, Tapanilan palveluihin tukeutuva Fallkullan Kiila. Suunnitelman mukaan nyt joutomaana radan itäpuolella olevaan Kiilaan on tulossa 4-8-kerroksisia taloja 900-1 200 asukkaalle.

Aluetta halkoo yksi uusi autokatu sekä sitä risteävä pyörätiebaana, joka osin myötäilee kunnostettavaa Longinojan vartta.
– Paikassa on Pikku-Huopalahden tyyliä, maalaili kaavaluonnosta esitellyt Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Johanna Mutanen viime viikon maanantaina Medialukiossa.

Kuulijoita oli alta kymmenen. Pari tuntia aiemmin olleessa tilaisuudessa heitä oli neljä. Paikalla olleet eivät millään muotoa vastustaneet rakentamista. Ihmetystä herätti kuitenkin se, ettei kaavaluonnoksesta löytynyt tiloja koululle tai päivähoidolle.
– Jos olisi päivähoitopaikkoja, toimisi ajatus kävelykaupunginosasta paremmin. Nyt lapsia pitä kuljettaa autolla Malmille, kritisoi yksi miesasukas luonnosta.

Mutanen otti kritiikin vastaan ja sanoi, että hän voi lisätä alakerroksiin merkinnän, että päiväkoti on mahdollinen.
Omaa tonttia päiväkodille ei tätä nykyä ole tapana piirtää, koska ne saattavat jäädä rakentamatta. Lähin esimerkki on viereinen Fallkulla, jossa korttelikoululle ja päiväkodille on ollut varattuna vuosikausia iso tontti. Sen kohtalo ratkennee yleiskaavatyön jälkeen.

Kiilan miljöötä maustaa lähikauppa, kampaamo, parkkitalo sekä liityntäpysäköintialue. Asukkaat eivät nähneet juuri järkeä tehdä Tapanilaan liityntäpysäköintiä, koska nykyisiäkään paikkoja ei juuri käytetä liityntäpysäköintiin. Paikalla olija ehdottivat tilalle polkupyörien liityntäpysäköintiä, ja Mutanen kirjasi idean innostuneena ylös.

Asukkaiden autot sijoittuvat luonnoksessa kolmeen eri parkkitaloon. Niistä on kaikista Mutasen mukaan korkeintaan sadan metrin kävely kotiin.
Jos kaava etenee valituksitta, voisi rakentaminen alkaa jo vuonna 2018. Rakennuttajia ei Mutasen tietoon ole tullut, mutta kiinteistövirastossa saattaa olla sellaisistakin jo vihiä, arkkitehti aprikoi. Kohdetta ei ole tarkoitus antaa yhdelle isolle rakennuttajalle, vaan ajatuksena on ollut jakaa alue urakoitsijoille pienempinä paloina.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliIloista vappua!
Seuraava artikkeliKimalaisCupissa riemulla ei ollut rajoja