Helsingin ei tarvitse varata maata rakentamiseen niin paljon kuin yleiskaavaluonnoksessa on esitetty. Koillisen viheralueet on turvattava yleiskaavan avulla. Näin lausuu Tapulikaupunki-Seura Helsingin yleiskaavaluonnoksesta ja jatkaa:
Puistolan asemanseudun asukasmäärä ei voi lisätä tuhannella. Malmin lentokenttä täytyy säilyttää. Rakennusoikeuden yläraja on ilmaistava yleiskaavassa. Yleiskaavakartasta tulee olla luettavissa helposti eri alueiden käyttötarkoitus, kuten laki edellyttää.
Tapulikaupunki-Seuran huomio on kiinnittynyt myös oletuksiin, joiden varaan yleiskaavaa on rakennettu.
– Asukasmääräennuste on tehty olettaen, että kaupunkien kasvaminen on toivottavaa ja automaattista: toimeliaisuuden oletetaan lisääntyvän ja autoilun vähentyvän, kun asukasmäärä kasvaa, lausuu seura.
Seura huomauttaa, ettei toimeliaisuus lisäänny yksin asukasmäärää kasvattamalla. Tarvitaan muidenkin tekijöiden muutosta. Esimerkiksi kivijalkakauppoja on Helsingissä ollut ennen enemmän ja asukkaita vähemmän.
– Toimeliaisuus on siirtynyt kadulta sisätiloihin, kun kansalaiset on totutettu asioimaan ostoskeskuksissa. Kaupunkitilan ongelmat (pikkukauppojen puute) eivät ratkea vain yhtä osatekijää muuttamalla.
Kaavaluonnos sijoittaa helsinkiläisiä viettämään aikaa bulevardisoitujen teiden katukahviloihin ja -ravintoloihin eteläeurooppalaiseen tapaan.
– Tämä on epärealistinen oletus. Ilmasto on muovannut elämäntapamme. Ei ole odotettavissa, että kulttuurimme muuttuisi tässä suhteessa ratkaisevasti seuraavan 50 vuoden aikana. Suomen kesä ei anna toimeentuloa katukahvilan pitäjälle koko vuodeksi. Talvi asettaa rajoituksia katutilan suunnittelulle ja käytölle.
Yleiskaavan pohjana olevaa asukasmääräennustetta seura pitää liian suurena.
– Muuttoliike kiihtyy laskusuhdanteen aikana, mutta ei ole oletettavaa eikä toivottavaa, että laajamittainen muuttoliike Helsinkiin on jatkuvaa. Suomen etu ei ole, että pääkaupunki imee työvoiman muualta.
Autoilu ei seuran mielestä vähene rakentamalla.
– Asuntojen määrän lisäämisestä ei seuraa autoilun määrän vähentyminen. Autoilevat ihmiset eivät siirry julkisen liikenteen käyttäjiksi vain siksi, että asuvat samassa kaupungissa. Autoa käytetään muuhunkin kuin työmatkaan. Myös julkisilla välineillä työmatkansa kulkevat tarvitsevat autoa iltaisin ja viikonloppuisin. Lasten, vanhusten ja tavaroiden kuljettamiseen tarvitaan usein auto. Suuri osa autoliikenteestä tulee Helsinkiin kaupungin ulkopuolelta, seura perustelee.
Se katsoo, että teiden bulevardisointi heikentää laitakaupunkilaisten keskustaan pääsyä.
– Matka-ajat ovat Helsingin sisällä jo nyt liian pitkiä. Autoilun vähentämiseksi Helsingin tulee vähentää työmatkaliikenteelle tarkoitettujen parkkihallien määrää. Yleiskaavaan tulisi sisällyttää määräyksiä parkkihallien rajoittamiseksi, seura neuvoo.
Yleiskaava olisi lisäämässä Puistolan asemanseudun asukasmäärää tuhannella ihmisellä. Se on seuran mielestä liian suuri määrä.
– Puistolan aseman länsipuolelle ei voi sijoittaa enää yhtään enempää asuntoja. Tapulikaupunkiin on tehty useita täydennysrakentamiskaavoja, joista osa on vielä rakentamatta.
Aseman Itäpuolen omakotivaltaiselle alueelle tuhannen asukkaan lisäys ei ole mahdollista.
Seura painottaa, että Malmin lentokenttä on Helsingille arvokas nähtävyys ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, jonka arvo on kansainvälisesti tunnustettu.
– Erityisen merkittävää on, että kenttä on ollut alkuperäisessä käytössään koko perustamisensa jälkeisen ajan. Maakuntakaavassa lentokenttä onkin merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi.
Lisäksi seura katsoo, että Malmin lentokenttä luo yritystoimintaa.
– Kenttä työllistää satoja ihmisiä, vaikka toimenpidekiellon vuoksi aluetta ei ole voitu kehittää yli 10 vuoteen. Kenttä ja siihen kytkeytyvä yritystoiminta voisi tuoda Helsinkiin paljon lisää työpaikkoja, jos aluetta voisi kehittää. Matkailuala ja virkistyspalveluita tuottava yritystoiminta saisivat Malmin lentokentästä uuden ja erittäin kiinnostavan kohteen.
Seuran mukaan pääkaupunki tarvitsee kentän, joka on käytettävissä Helsinki-Vantaan kentällä mahdollisesti tapahtuvien häiriöiden sattuessa.
– Pientä kenttää tarvitaan myös yritysten nopean liikenteen mahdollistamiseksi – ala, jolla on kasvumahdollisuuksia, toteaa kentän virkistysarvojakin painottava seura.
– Malmin lentokenttä on nähtävyys, jota kyläilemässä olevat vieraat viedään katsomaan.
Kenttä mahdollistaa suurien yleisötapahtumien järjestämisen, mikä on Helsingissä muilla alueilla yhä hankalampaa tiiviin rakentamisen vuoksi.
Seura painottaa, että tärkeät viheryhteydet on turvattava yleiskaavalla.
– Koillis-Helsingin tärkeä viheryhteys ulottuu Malmin lentokentältä Tapulikaupungin ja Puustellinmetsän kautta Keravanjoelle saakka. Viheryhteyksien tulee olla yleiskaavassa niin hyvin merkittyjä, ettei ole epäselvää, mikä alue on varattu viheralueeksi, mikä rakentamiselle ja mikä liikenteelle. Eri tarkoituksiin varattujen alueiden rajojen tulee käydä ilmi yleiskaavasta.
Lopuksi seura toteaa, että yleiskaavaluonnos on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vastainen.
– Malmin lentokenttä on maakuntakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi liikennealueeksi. Lentokenttää ei voi yleiskaavalla osoittaa muuhun käyttöön.
Seura: Pikselikartta ei täytä lakia
Tapulikaupunki-Seura katsoo, että yleiskaavan kartta ei ole lainmukainen.
- Pikselikartan esitystapa on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Alueiden välisiä rajauksia ei ole esitetty riittävällä tarkkuudella. Värit eivät erotu toisistaan eivätkä auta ymmärtämään alueiden eroja.
Seura toteaa, että kartta ei täytä MRL:n 39 ja 40 §:n vaatimuksia. - Jääskeläinen-Syrjäsen tekemässä oikeusalan kirjassa Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2014 todetaan, että ”yleiskaavamerkinnät osoittavat havainnollisesti kaavan sisällön osoittamalla yleiskaavakarttaan merkityn alueen käyttötarkoituksen ja alueen rajauksen. Vuorovaikutteisen, osallistuvan suunnittelun edistämiseksi yleiskaavoilta on edellytettävä suurta selkeyttä, yhtenäistä esitystapaa ja havainnollisuutta niin, että laaja osallistuminen on mahdollista.”
Seura toivoo myös tarkkuutta kaavamerkintöihin. - Kaavamerkinnöissä tulee olla rakennusoikeuden yläraja. Merkintä on palautettava kaavaan.
Pirjo Pihlajamaa
