Alvar Aalto voitti Trinitas-ehdotuksellaan kilpailun Malmin siunauskappelirakennuksen suunnittelusta vuonna 1950. Suunnitelma oli tuomareiden mukaan aivan ylivertainen. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu.
Alvar Aalto osallistui uransa aikana kahdesti Malmin hautausmaata koskevaan suunnittelukilpailuun. Aallon ehdotus Lehto ei menestynyt vuonna 1934 hautausmaan laajennusta koskevassa kilpailussa, mutta vuonna 1950 kilpailussa siunauskappelirakennuksen suunnittelusta Aallon ehdotus “Trinitas” voitti kilpailun ja oli tuomariston mukaan “—yläpuolella muiden omaa luokkaansa”.
Aallon avustajina Trinitas -ehdotuksessa toimivat.arkkitehdit Keijo Ström, Annikki Hyötyniemi, Elsa Mäkiniemi ja Olavi Tuomisto.
Aallon kappelirakennusta ei kuitenkaan toteutettu, vaan hautausmaan vuonna 1923 valmistuneeseen, Selim A. Linqvistin suunnittelemaan kappeliin rakennettiin laajennusosia 1950-luvun alkuvuosina.
Aallon siunauskappelisuunnitelmassa alueen etelälaidan kukkula muodostaa tärkeän vastapainon matalalle vaakasuuntaiselle kappelille. Kukkulan rinteelle hahmotellut kolme ristiä ovat lopullisessa suunnitelmassa muuttuneet avoimen pylväikön muodostamaksi uurnalehdoksi.
Kilpailun toimeksiantona oli ollut kolme erillistä kappelia käsittävä kokonaisuus. Kappeleilla edellytettiin olevan yhteinen kellotorni ja yhteiset eteishallit, omaisten tilat, sakaristo sekä tekniset tilat ja ruumishuone. Suurimpaan siunauskappeliin tuli mahtua 200 henkilöä ja urut koneistoineen, pienimpiin kappaleihin 60 ja 40 henkeä. Aallon ehdotuksessa rakennus muodostuu kolmesta loivakattoisesta, kuutiomaisesta kappelista ja niiden väliin jäävästä toiminnallisesta keskuksesta, johon yhteiset tilat sijoittuvat.
Rakennuksen sisäinen liikenne oli mietitty tarkkaan. Pääkerros on maanpinnan tasossa ja kappeleihin kulku on omien pylväikköpihojen kautta. Asiointiliikenteelle on erillinen sisäänkäynti ja huoltoliikenne on osoitettu rakennuksen takaa kellarikerrokseen, jossa vainajia säilytetään ja käsitellään. Arkkujen siirtäminen ruumishuoneelta kappelikerrokseen oli ratkaistu kolmella hissillä, joilla arkut olisi saatu suoraan kappeleiden katafalkeille.
Vaikkei kilpailuohjelmassa mainita krematoriota, Aallon suunnitelmassa vaikuttaa olleen sille tilavaraus, sillä kattilahuonetta ei ole piirretty kovin tarkkaan ja osassa piirustuksia esiintyy korkea savupiippu.
Malmin siunauskappelisuunnitelmassa Aalto käytti julkisesta arkkitehtuuristaan tuttuja teemoja. Jyhkeät punatiilimuurit kruunaavat sisätilan kattopalkit ja pitkät avoimet pylväskäytävät esiintyvät useissa muissakin Aallon 1950-luvun suunnitelmissa.
Kolmelle kappelille on hienovaraisin keinoin annettu oma luonteensa: suurimman siunauskappelin urkuparvi antaa tilalle juhlavaa korkeutta, mutta myös pienempien kappeleiden kalustuksen sommittelu ja sisäpihan aukeamissuunta on tarkoin harkittu. Aallolle ominainen vapaa viiva ja viuhkamaiset muodot puuttuvat kuitenkin kokonaan. Kukkulan rinteen korkeuskäyrät korostavat ihmiskäden tekemien rakennelmien kulmikkuutta.
Kilpailussa edellytettiin, että kappeleita voitaisiin käyttää yhtä aikaa. Aallon suunnitelmassa yksityisyyden tarve on huomioitu erinomaisesti. Jaetuista aputiloistaan huolimatta kappelit ovat aivan kuin erillisiä rakennuksia. Kappeleiden seremoniapihoja reunustavat pylväikkökäytävät toimivat siirtymätiloina, joista hautajaisvieraat voivat siirtyä sisään omassa rauhassaan, Reitti tihenee sisätilaksi, kunnes avautuva kappeli kokoaa osallistujat arkun ympärille. Pienempien kappeleiden sisäpihat ovat muurien ympäröimiä, pääkappelin sisäpiha rajautuu kukkulanrinteessä kohoavaan uurnalehdon pylväikköön, joka kohottaa katseen taivaalle.
Alvar Aallon laajaan tuotantoon sisältyy useita kirkkoja ja seurakuntakeskuksia. Sen sijaan ainoatakaan hänen suunnittelemaansa siunauskappelia tai hautausmaata ei ole toteutettu.
-Aallon kädenjälki näkyy lähes neljässäkymmenessä sakraalisuunnitelmassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun toteutumattomiksi jääneitä hautausmaa- ja siunauskappelisuunnitelmia esitellään laajemmalle yleisölle, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh.
Città dei morti – kuolleiden kaupunki –näyttely Alvar Aalto -museon Galleriassa 20.3. – 17.5. esittelee kolme Aallon toteutumatonta suunnitelmaa: Jyväskylän siunauskappelin, Helsingin Malmin hautausmaan ja siunauskappelin sekä Lyngby-Taarbaekin hautausmaan ja siunauskappelin Tanskassa.
Näyttelyn innoittajana on Sofia Singlerin arkkitehtuurin kandidaatintutkinnon lopputyö ”Enquiry and Equilibrium: Alvar Aalto’s Unrealized Funerary Architecture”, jonka aineistoa on tekstissä lainattu.
Alvar Aalto –museo sijaitsee Jyväskylässä.
Teija Loponen
