Kukkulakaupungin keskeneräisyys harmittaa asukkaita

Jos puheenvuoroa ei halunnut ottaa yleisön kuullen, sai virkamiehiltä käydä lopuksi kysymässä oman kysymyksensä kahden kesken. KUVAT PIRJO PIHLAJAMAA
kukkula1
Kaupunkisuunnitteluviraston uusi liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastaili kysymyksiin tottuneesti.

Helsinki ja asuntokauppiaat markkinoivat Viikinmäkeä sanoilla omaleimainen kukkulakaupunki. Viikinmäen asukkaiden pettymys katteettomiin myyntilauseisiin ja alueen rakentamisen muutoksiin ja myöhästymisiin nousivat esiin ylipormestarin asukasillassa Viikin Normaalikoulussa torstaina.

Viikin Latokartanon, Viikinmäen ja Pihlajiston asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa virastojen vastuulliset johtajat.
Pari vuotta sitten Espoosta muuttanut Anna-Mari Hursti purki pettymystään Viikinmäkeen.

– Meidät houkuteltiin hienolla kukkulakaupunkisuunnitelmalla. Talo, jonka viereen piti tulla kaksikerroksinen rivitalo ja neljä erillistaloa, on muuttumassa 3-kerroksisiksi aso-kohteeksi. Me asukkaat olemme erittäin pettyneitä. Tontti piti rakentaa heti, nyt se tapahtuu aikaisintaan 2016. Kotikatumme on edelleen asfaltoimaton, ei ole katuvaloja, tietä ei hiekoiteta kunnolla, puisto on rakentamatta, kukkulakaupungissa tuulee vinoon, eikä ole bussikatosta. Ainoa positiivinen asia on uusi koulu.

Hurstin kysymys kuului, että miten on mahdollista suunnitella ja markkinoida aluetta niin, ettei pysytä päätöksissä. Kysyjän mielestä ostoon haksahtaneille tulee tappiota.
– Mitä saamme verorahoilla? Milloin saamme tiet, milloin hiekkaa, suojatiet ja vaikka meluesteen Lahdenväylälle. Talomme palokatkotkin olivat kaksi vuotta rakentamatta, Hursti ihmetteli.
– Ennnustaminen on vaikeaa. Taantuman ja laman syntyminen on viivästyttänyt. Paikka on hieno. Aika varmasti korjaa asiaa. Yksikään asunto ei ole kaupungissa jäänyt myymättä, vastaili kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim.
– Toteutus on viivästynyt, kun kauppa ei ole käynyt ja tonttien hinnat ovat laskeneet, säesti kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer.

Lahdenväylän nopeuden alentaminen sai asukkailta kannatusta. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan Lahdenväylän haltuunotto valtiolta Viikin ja Pihlajiston luona on mahdollinen vaihtoehto, jos bulevardisointi toteutuu.
Lahdenväylän nopeuden alentaminen sai asukkailta kannatusta. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan Lahdenväylän haltuunotto valtiolta Viikin ja Pihlajiston luona on mahdollinen vaihtoehto, jos bulevardisointi toteutuu.

Pajustakin alkoi kiinnostaa, että mikä on kaupungin vastuu, jos asunnon ostajille on maalailtu tulevaisuuden kuvia, jotka eivät toteudu.

Päälliköiden mielestä vastuu on asunnon myyjällä ja sen lisäksi vastuu sysättiin valtuustolle, joka kaupungin suunnitelmista päättää.

Asukas Terttu Tiitinen ihmetteli, miten asuinalueen vieressä voi olla ympäristöhaittaa tuottava Ruduksen kivenmurskaamo. Ympäristösuojelupäällikön mukaan vuokrasopimus on voimassa vielä tämän vuoden.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikenneosaston tuore liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sai illan aikana paljon kysymyksiä. Uusi johtaja oli ottanut asiat hyvin haltuun ja vastaili asukkaille konkarin lailla.
Pihlajisto–Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry:n puheenjohtaja Marjatta Tahvanainen tiedusteli, onko Maaherrantien siltaa mahdollista leventää, sillä Jokeri-reitin reunoilla on vaarallista kulkea.
Putkonen vastasi, että silta jää kokonaan kevyen liikenteen käyttöön, jos raide-Jokeri toteutuu. Koska nykyiselle sillalle raiteet eivät mahdu, tulee viereen uusi silta.
Rivien välistä voinee lukea, että sillalle ei aiota tehdä sitä ennen mitään.

Illan viimeinen kysymys jäi vielä vaille vastausta.
– Ovatko nämä vain mukavaa keskustelua vai johtavatko nämä mihinkään?
Se selvinnee lähivuosien aikana.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliLausunto yleiskaavaluonnoksesta 2050: Jokirannan liikunta- ja virkistysalueiden puolesta
Seuraava artikkeliLentokentän puolustajiin valettiin toivoa: Hattutempun riemu hiipui lehtijuttuun