Etusivu Lukijapostia Kannanotto maakuntakaavaan

Kannanotto maakuntakaavaan

Malmin lentoasema on säilytettävä ilmailukäytössä. Malmin lentokentän alue on merkitty nykyiseen maakuntakaavaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. On lyhytnäköistä ja alueen asukkaiden mielipiteiden halveksimista kaavoittaa lentokentän alue tiiviiseen asuntorakentamiseen ja poistaa maakuntakaavan merkinnät rakennetusta kulttuuriympäristöstä.
Malmin lentokentän arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä alkuperäisessä asussaan säilynyt 30-luvun kansainvälinen lentoasema ovat niin poikkeuksellisia koko maailmassa, että lentokenttä kokonaisuutena on valittu World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle 2004-2005 Museoviraston ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n tuella. Valinta on uudistettu vuosille 2006-2007.

Malmin lentokentän alue on alueen ainoa henkireikä luonnossa liikkujille, eikä hahmotelma alueen asemakaavaksi  tarjoa luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia alueella juuri laisinkaan. On todennäköistä, että alueen liikenteen ruuhkaisuus lisääntyy huomattavasti lisäten samalla hiilidioksidipäästöjä melkoisesti.
25 000 asukkaan lisäys alueelle ruuhkauttaa muutenkin koko alueen liikenteen ruuhka-aikoihin, eikä kaavailtu pikaraitiotie toisi helpotusta ruuhkautumiselle.
Malmin lentokentän luontoarvot ovat merkittävät. Kenttä on huomattava alueellinen lintuparatiisi juuri avoimuutensa ja aluetta ympäröivän turva-aitansa ansiosta. Esimerkiksi isokuovi ei pesi Helsingissä missään muualla kuin Malmin lentokentällä. Kentällä tavataan useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja. Siellä pesivät kansainvälisen IUCN-uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvat ruisrääkkä, pensastasku, pensaskerttu ja pikkulepinkäinen. Avoimuuden merkitys korostuu siksikin, että koillisessa Helsingissä ei ole merenrantoja tai muita avoimia näkymiä. Malmin lentokentän lakkauttamista ovat lausunnoissaan vastustaneet Suomen luonnonsuojeluliitto, piirijärjestöistä myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja paikalliset luontoyhdistykset.

Länsisalmen ja Östersundomin alue tulevan metroyhteyden päässä on kehittämiskelpoinen alue Helsingissä, jos mietitään tulevia massiivisia asukasmääriä. Metropolialueen rakentaminen on toteutettava rakentamalla lähtökohtaisesti ylöspäin, jos pääkaupunkiseudulle kaavaillut 250000 asukasta aiotaan sijoittaa järkevästi alueelle.
Miksi kaavoittaja haluaa ehdoin tahdoin tuoda korkeaa rakentamista pientalovaltaiselle alueelle Ala-Malmille, Tapanilaan ja Puistolaan, joiden nykyinen infrastruktuuri kouluineen ja päiväkoteineen on tälläkin hetkellä jo ylikuormittunut? Malmista ei tarvitse tehdä kaupunkimaista kaupunkia kaupungin sisään. Malmilainen identitetti on pientalovaltainen, kylämäinen, avara ja aukea. Ei kaupunkimainen.

Kim Heinonen, malmilainen