Kasvun ongelma

Päätoimittaja Teija Loponen

Helsinki tarvitsee lisää asuntoja. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa niitä on kaavoitettu runsaasti. Kaavasuunnitelmien esittelyissä asukkaat ovat havahtuneet siihen, että asuntoja aiotaan tulevaisuudessa rakentaa myös sellaisille alueille, joihin he eivät niitä haluaisi. Asukkaiden mielipiteitä tuovat esiin pääasiassa kaupunginosaseurat, jotka toimivat omien alueidensa asiantuntijoina ja edunvalvojina. Esimerkiksi Pihlajamäessä koetaan, että Aarnikanmäen ja sen pohjoispuolen lehtometsän tulisi säilyä kokonaisuudessaan rakentamattomana virkistys- ja viheralueena. Asunnoille suunnitellulla alueella sijaitsee muun muassa osa muinaismuistolain nojalla suojeltua maailmansodan aikaista maalinnoitusta. Puistola-Seura puolestaan haluaisi rauhoittaa lentokentän alueen asunnoilta, koska sen rakentaminen tietäisi muutenkin vähäisten luonto- ja ulkoilualueiden supistumista entisestään. Seura ottaa kantaa myös Suuntimopuiston rakentamiseen, puistoa ei haluta vaihtaa tiiviisti rakennettuun kerrostaloalueeseen. Myös Suurmetsäntien varren metsäsaareke tulisi jättää rauhaan rakentamiselta.

Radan varret halutaan entistä tehokkaamman rakentamisen piiriin. Tapanilassa radan varressa on vanhoja teollisuuskiinteistöjä, jotka tarjoavat edullisia työtiloja muun muassa taiteilijoille. Uudisrakennuksissa vuokrataso on aivan toinen. Sen tietävät myös tonttien omistajat, jotka luonnollisesti haluaisivat niistä paremman tuoton. Uudisrakentamisen myötä monet pienyrittäjät jäävät jälleen vaille verstastiloja Helsingissä. Uusien asuntojen ja kohtuuhintaisten liiketilojen tarjoaminen ei ole helppo yhtälö. Pukinmäessä sen sijaan toivotaan asemanseudulle lisärakentamista selkeyttämään keskusta-aluetta ja lisäämään sen viihtyisyyttä. Nyt Pukinmäen keskustan ilmettä leimaavat ajoväylät. Viikissä uhan alla ovat isot peltoalueet. Moni Viikkiin sen luonnon vuoksi muuttanut tuntee nyt olonsa petetyksi.

Helsingin kasvutarve tarkoittaa sitä, että johonkin on joka tapauksessa rakennettava. Täydennysrakentamista tehdään lähes kaikkialla, mutta isompiakin uusia asuinalueita havitellaan. Minkä verran asukkaiden kannanotot yleiskaavasuunnitelmaa muuttavat, tai muuttavatko lainkaan, on vielä epäselvää. Silti monia hämmentää se, että asukkaita ollaan haalimassa runsaasti lisää samanaikaisesti kun esimerkiksi kouluja lakkautetaan.

Päätoimittaja Teija Loponen

Edellinen artikkeliEsittelyssä: Veronika Honkalsalo (vas.)
Seuraava artikkeliPäivitetty linjastosuunnitelma odottaa palautetta verkossa