Asukasyhdistyksessä tyrmistynyt tunnelma: Yleiskaavan luonnos rakentaa Aarnikanmäkeä

Sampsa Lommi käy usein 11-vuotiaan Visa-poikansa (vas.) kanssa Aarnikanmäellä ulkoilemassa ja luontoa tarkkailemassa. Alue on myös Päivi Seikkulan lähin virkistysalue. KUVA SAMI KETOLA
AARNIKANMAKI_PIKSELIKARTTA_KUVA_YLEISKAAVAN LUONNOSKARTAN OSA
Punaisella ympyröity alue on rakentamiseen osoitettua Aarnikanmäkeä.  KUVA KSV

Pihlajamäki-seurassa on havahduttu tutkimaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatoimistossa tehtyä karttaluonnosta suurennuslasin kanssa. Pikselimerestä on löytynyt yllätyksiä.

– Kartassa meille tärkeä Aarnikanmäki ja sen pohjoispuolella kasvava lehtometsä on laitettu rakentamisalueeksi aina hiidenkirnuilta kehätielle asti, ihmettelee seuran puheenjohtaja Ulla Artte.

Seurassa on tehty kiireen vilkkaa kaavaluonnoksesta lausunto, jossa vaaditaan merkinnän kumoamista.

– Alue on sekä luonto- että historiallisilta arvoiltaan poikkeuksellisen arvokas. Lisäksi se on erittäin tärkeä paikallinen virkistys- ja viherreitti, Artte summaa.

Ihmetystä herättää se, että suurin osa yleiskaavaluonnokseen napatusta alueesta on asemakaavalla suojeltua rakennustaiteellisesti ja maisema-arvoiltaan arvokasta 1960-luvulla rakennettua Pihlajamäkeä.

Hallituksen jäsen Päivi Seikkulan mukaan on ollut iso työ käydä läpi yleiskaavaluonnoksen selvityksiä.

– Ja tätä arvokasta Pihlajamäen osaa koskevat muutokset eivät edes löydy selvityksistä, vaan alueelle suunniteltu rakentaminen pitää huomata tutkimalla vaikeaselkoista pikselikarttaa. Eivätkä ne pikselit varmasti ole vahingossa siirtyneet, koska myös viherreitti on siirretty, toteaa Päivi Seikkula.

– Tosi huono juttu. Tämä on meille tärkeä virkistysalue, ja sen päälle tämä on tärkeä osa muuttolintujen muuttoreittiä. Näitä muuttoon liittyviä viherkäytäviä olisi hyvä säilyttää, sanoo seuran luontoryhmän vetäjä, biologi Sampsa Lommi.

Seurassa tutkitaan parhaillaan myös toista akuuttia karttaa: yleiskaavaa ohjaavan maakuntakaavan 4. vaihemaakuntaluonnosta.

– Näyttäisi siltä, että sen luonnoskartassa Aarnikanmäki on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi ja maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurialueeksi käsittäen sekä maisema- että rakennetun kulttuurin alueita. Jos maakuntakaavaluonnos pysyy sellaisenaan, niin Pihliksessä ei ole muutoksia, Artte vertailee hämmentyneenä.

Asukkaista moni lienee täysin tietämätön lähiluontoon kohdistuvista rakentamispaineista.

– Ei oikeastaan edes yllätä, ettei tästä ole paikallisesti isommin ollut puhetta. Niin vaikea muutosehdotusta on huomata. Havahduimme tähän vasta kun kaavakarttoja tarkemmin katsonut Pirjo Veijalainen huomasi asian ja aloimme tutkia tilannetta tarkemmin, kertoo Seikkula.

Samalla tehtiin huomio, että Lahdenväylän viereinen Porraskallion aluekin on osoitettu asuinrakentamiselle.

– Se on arvokas viheralue. Merkintä siitä on saatava yleiskaavaan, painottaa Artte.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliErälle kunniakkaita tappioita sarjakärjelle
Seuraava artikkeliEsittelyssä: Veronika Honkalsalo (vas.)