Vantaanjoelle tehdään parhaillaan Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2016-2021. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ottanut kantaa suunnitelmaan, ja pitää sitä kankeana.
Kritiikki kohdistuu seikkaan, että suunnitelma on toteutettu samalla sapluunalla läpi Suomen, jolloin keskeiset paikalliset suunnitelmat tulvariskien vähentämiseksi eivät nouse keskitetysti esille.
Lisäksi hallintasuunnitelma kuvaa lähinnä tulvaprosessia, eikä toimenpiteitä hallita tulvariskejä. Ympäristökeskuksen mielestä vesienhoito tulisi nostaa vielä selvemmin esiin.
Virasto huomauttaa, että Vantaanjoen yläjuoksulla tehtävät tulvien hallintatoimenpiteet vaikuttavat joen alajuoksulla eri tavoin. Yläjuoksun teknisillä toimenpiteillä kuten paikallisten penkereiden rakentamisella ei ole tulvia estävää vaikutusta alajuoksulla.
Keskeisiä toimenpiteitä tulvien vähentämiseksi ovat maankäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus sekä tulvavesien pidättäminen ja sadevesien viivyttäminen ja imeyttäminen. Nämä toimenpiteet hallintasuunnitelmassa onkin priorisoitu, kun tarkastellaan koko Vantaanjoen valuma-aluetta.
Yksilöityjä hallintatoimenpiteitä on esitetty esitetty vain Riihimäen keskustan alueelle eli Vantaanjoen ainoalle merkittävälle tulvariskialueelle. Esiin nostettu tärkeä toimenpide on Riihimäen puhdistamon saneeraus ja sekaviemäriverkoston korvaaminen erillisviemäröinnillä. Toimenpiteellä voi vaikuttaa merkittävästi koko Vantaanjoen veden laatuun.
Ympäristökeskus huomauttaa, että Riihimäen alapuoliselle jokiosuudelle on tärkeää, että tulvien syntyä pyritään ennalta ehkäisemään. Hallintasuunnitelmasta ei kuitenkaan löydy erityistoimenpiteitä Helsingin tulvariskialueille.
Helsingin osalta suunnitelmassa mainitaan vain Oulunkylän siirtolapuutarha-alue sekä Savelan asuinalue. Tulvariskiä vähentävinä toimenpiteinä on mainittu Savelan tulvavallin rakentaminen, mitä suunnitelman mukaan riittää tulvariskin hallintatoimenpiteeksi. Oulunkylän siirtolapuutarhan kohdalla mainitaan, että koko aluetta suojaavan tulvapenkereen rakentamissuunnittelu on aloitettu vuonna 2014.
Hallintasuunnitelmassa on tarkasteltu myös joessa sijaitsevien patojen turvallisuutta ja patomurtumasta aiheutuvaa tulvariskiä. Silvolan padon murtuma voi aiheuttaa tulva-aallon ja vaikuttaa Vanhankaupunginkoskelle asti. Tällaiselle tilanteelle on laadittu vahingonvaaraselvitys 1986, joka on päivitetty vuonna 2010.
Hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole juridisesti sitovia, mutta valtion ja kuntien viranomaisten tulee ottaa huomioon suunnitelma toiminnassaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmaan tähtäävää työtä ovat ohjanneet Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset.
Pirjo Pihlajamaa
