Puistoa rakennetaan vastustuksesta huolimatta

Suunnittelualuetta rajaavat Kirkonkyläntie, Tapaninkyläntie, Suutarilantie, Peltokyläntie ja Siltakyläntie. KUVA HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO

Siltalanpuiston uusi asemakaava muuttaa puiston reunat rakentamisen jälkeen aivan erinäköisiksi. Rakentaminen ulottuu osin kaupunkipuistoksi merkitylle alueelle.

Asemakaavassa alueelle on sijoitettu uusia asuinkortteleita, nykyistä korkeampia kerrostaloja ja puiston vieressä jo olevia tontteja tiivistetään.
Kaavoittajan mukaan kohteeseen voi tehdä muun muassa esteettömiä asuntoja ikääntyville ja pientaloasuntoja lapsiperheille palvelujen äärelle.
Suunnitelmassa on pyritty kohtuuhintaiseen rakentamiseen hyödyntämällä nykyistä katuverkkoa ja välttämällä putkisiirtoja.
Katujen, vesi-, sähkö- ja lämpöverkkojen ja johtosiirtojen teko maksaa kaupungille arviolta 2 miljoonaa 160 000 euroa. Summasta puuttuu vielä verot.
Tällä hetkellä 22 hehtaarin suunnittelualue on lähes kokonaan pienkerros- ja rivitalotyyppistä asuntokantaa, joka on tehty pääosin 1980-luvulla. Kolmea yksityistonttia lukuun ottamatta maat omistaa kaupunki. Alueella on kauppa ja päiväkoti.

Kaavoittaja on saanut asemakaavan muutosluonnoksesta 40 mielipidettä. Suurimmassa osassa maankäytön muutosten koettiin huonontavan ympäristöä. Erityisesti vastustettiin kerrostalorakentamista ja puiston pienenemistä. Lisääntyvä liikenne ja parkkipaikat nostattivat keskustelua. Hyvänä nähtiin ikääntyville tulevat hissitalot ja esteetön rakentaminen.
Kaavoittaja kertoo ottaneensa mielipiteet huomioon siten, että kaavan määräyksiä, kerrosaloja ja rakennusten korkeuksia on tonttikohtaisesti tarkistettu etenkin kerrostalotonttien kohdalla. Muutamia pientalotontteja alueen länsiosassa on poistettu. Myös liikennesuunnitelmaan on tehty tarkistuksia. Kaavan perusratkaisua ei kuitenkaan ole muutettu.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan viime viikon keskiviikkona. Kaavaselostuksessa täydennysrakentamista perustellaan moneen otteeseen sillä, että alue on tulevan poikittaislinjan, Jokeri-reitin läheisyydessä.
Kerrostalot on sijoitettu etenkin vilkkaiden teiden reunoille. Tapaninkyläntien ja Kirkonkyläntien kulman kerrostalotonttia perustellaan sillä, että huonon maaperän vuoksi matala rakentamistapa ei kannata.
Pertunpellontien ja Suutarilantien kiertoliittymän teko on ajoitettu vuodelle 2017.
Tapaninkyläntien arvioitu liikennemäärä on 13 300 ja Suutarilantien 11 400 ajoneuvoa per vuorokausi.
Kaavaan kantaa ottanut ELY-keskus näki ongelmallisena melu- ja ilmanlaadun selvityksen puuttumisen.

MUUTOSALUEEN KOKOJA

  • Vanhaa asuntokerrosalaa 28 000 k-m2.
  • Uutta asuntokerrosalaa n. 36 000 k-m2.
  • Yleisten rakennusten tonteilla kerrosalaa on 1 600 k-m2, jossa lisäystä on 400 k-m2. Puistoalueilla nyt oleva kerrosala 950 k-m2 poistuu.
  • Uusia omakotitontteja tulee 29 kpl, kerrosalaa yht. 4 980 k-m2.
  • Asuinrakennusten korttelialueen kerrosala (A) n. 25 500 k-m2, josta uutta n. 7 000 k-m2.
  • Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 13 600 k-m2 (alueen ensimmäinen kerrostalo)
  • Asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue (AKS) nykyisille tonteille kasvaa 7 700 km2:sta 9 500 k-m2:een.
  • Asuin- ja julkisten palvelurakennusten korttelialue (AYS) uutta kerrosalaa 3 100 k-m2.

Pirjo Pihlajamaa