Malmin lentoaseman kiinteistöistä tehdyn allekirjoittamattoman kauppakirjan mukaan Helsinki ostaa valtiolta lentokenttäalueen kiinteistöt ja valtion omistuksessa olevat yksittäiset maa-alat yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
Helsingin puolelta kauppakirjan allekirjoittajaksi on merkitty kiinteistölautakunta. Valtion puolelta Senaatti-kiinteistöt ja Finavia. Lokakuun lopun kiinteistölautakunnan kokouksessa jäsen Olli Sademies (ps.) oli porukan ainoa, joka ei kannattanut esikauppasopimusta.
Sademies ehdotti asian pöydälle panoa, ja uudelleen valmistelua, jotta voidaan tutkia lentokentän alueen yrittäjien asema ja tulevaisuuden näkymät sekä huomioida kansalaismielipide. Sademiehen yllätykseksi puheenjohtaja esitti pöydälle panon sijaan äänestämistä. Palautusehdotus raukesi kannattamattomana ilman pöydälle panoa.
– Vaikka tähän mennessä on riittänyt, kun yksikin lautakunnan jäsen esittää pöydälle panoa. Samassa kokouksessa toisen asian käsittelyssä jäi yksi asia pöydälle ilman äänestyksiä ja kannatusta yhden lautakunnan jäsenen pyynnöstä. Mielestäni nyt syntyi virhe asian käsittelyssä! Mitä sanovat oikeusoppineet, kysyy Sademies kokouksen jälkeen Malmin lentoaseman ystävien Facebook-sivulla.
Sademiehen mukaan hänen palautusehdotuksensa nostatti muissa jäsenissä pienoisen hulabaloon. Muiden mielestä Helsinkiin on saatava halpoja asuntoja.
– Ihmettelen, kuinka nyt yks´kaks´ rakennuskustannukset ovat pienentyneet siinä määrin, että asuntojen hinnat halpenevat, etenkin kun ottaa huomioon lentokentän maapohjan, joka vaatii melkoista paalutusta, kirjoittaa Sademies.
Hän peräänkuulutti lautakunnassa työpaikkojen säilyttämistä, jolloin hänelle sanottiin lentoaseman työllistävän noin sata henkilöä.
– Eli tiedossa ei ollut edes oikea tarkka määrä! Lisäksi esitettiin, että asuntorakentamisen jälkeen alueelle muodostuisi tuhansia työpaikkoja. Luku on vetäisty stetson-menetelmällä, toisin sanoen hatusta.
Sademies huomauttaa, että Suomen oikeuskäytännössä on ollut vallalla ylevä periaate, audiatur et altera pars. Se tarkoittaa, että myös toista osapuolta on kuultava.
– Tätä toisen osapuolen kuulemista ei lautakunta halunnut, joten sanelin päätökseen lausuman tästä demokratian vaatimisestani päätöksentekoon.
Pöytäkirjaan kirjattiin Sademiehen eriävä kanta.
Pirjo Pihlajamaa
