Suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään perjantaina. Päiväksi valittiin aikoinaan Suomen ensimmäisen ammattikirjailijan, Aleksis Kiven syntymäpäivä, 10.10. Kivi oli suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja ja ansaitsi nousta liputuspäivän keulakuvaksi. Aleksis Kiven päivää on vietetty vuodesta 1950 lähtien liputuspäivänä. Vaikka Kivi syntyi Nurmijärvellä ja kuoli Tuusulassa, on hänellä kokemusta myös Tapanilasta, jossa useita teitä on nimetty hänen Seitsemän veljestä –romaaninsa päähenkilöiden mukaan. Juuri tuo kirja oli muuten ensimmäinen merkittävä suomen kielellä julkaistu romaani. Yhä vieläkin on radan varressa pienen rakennuksen kyljessä kyltti, jossa kerrotaan Aleksis Kiven asuneen siellä vuonna 1870 radanvartija Anders Franzenin luona.
Suomalainen kirjallisuus on kiehtovaa. Pienessä maassamme elää aivan lukematon määrä taitavia kirjailijoita. Osaan heistä on saanut tutustua vaikkapa kirjastojen kirjailijailloissa. Suomessa kirjastot ovat erinomainen tapa tuoda kaikenlainen luettava ihmisten lähelle. Kirjavinkkausten kautta lapsetkin oppivat lukemaan sellaisia teoksia, joita eivät ehkä muuten tulisi valinneeksi. Kaikissa kodeissa ei iltasatuja lueta, mutta kirjastojen satutuokiot tutustuttavat nämäkin lapset kirjojen maailmaan. Monelle opiskelijalle kirjastot edustavat aarreaittoja, joista löytyy syvällisempää tietoa asioista. Maksuton lainaaminen on rikastuttanut miljoonien ihmisten elämää ja antanut antoisia hetkiä kirjojen äärellä, joita ei itselleen olisi tullut hankkineeksi.
Osa ihmisistä haluaa laajentaa lukemisen avulla yleissivistystään tai kohentaa kielitaitoaan, mutta valtaosa lukee kirjoja aivan harrastus- ja viihtymismielessä. Lukeminen voi myös olla tapa paeta arkea ja ikään kuin kokea asioita, joita ei omassa elämässä ole. Maksuton lainaaminen tuo lukemisen mahdollisuuden tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Siksi on toivottavaa, että lähikirjastoverkko säilyy tulevaisuudessakin. Sitä taas edistää kirjastojen ahkera käyttö. Lainaamaan ja lukemaan!
Päätoimittaja Teija Loponen