Soile haluaa herättää keskustelua

soile haluaa herättää
Soile Atacocugulle Malmin lentokentän lenkkipolun varren hoitamaton luonto ja sen monimuotoisuus antavat paljon. Siksi hän toivoisi niiden säilyvän jatkossakin. KUVA TEIJA LOPONEN

-Haluaisin herättää ihmiset pohtimaan ja keskustelemaan siitä, millaisena he kokevat Malmin lentokentän ympäristön ja millaisena haluaisivat sen säilyvän. Näitä viestejä toimitan sitten eteenpäin kaupunkisuunnitteluvirastoon, kertoo Tapulikaupungissa asuva Soile Atacocugu.

Soile asui aiemmin Siltamäessä ja lenkkeili siellä, mutta löysi Tapuliin muutettuaan lentokentän polun ja ihastui ikihyviksi.
-Luonnontilainen villi luonto on mitä parasta sielunhoitoa. Siellä mieli lepää ja virkistyy. Lisäksi polun varren puut tarjoavat paikoin kaivattua varjoa niin ihmisille kuin koirillekin, joten hellekesänäkään ei lenkkeilyä tarvinnut jättää väliin.

Tänä keväänä Soile huomasi, että eräältä nyppylältä oli kaadettu kaikki puut ja jätetty rumat kannot jäljelle. Hän ei ymmärrä, miksi laskeutumisväylän sivulle jäävä puusto piti kaataa, mutta otti siitä kuvan ja vertasi sitä pari vuotta aiemmin maalaamaansa näkymään. Tuo kuvapari julkaistiin Lähitiedossa ja Jakomäessä yhdyskuntatyöntekijänä toimiva Soile sai siitä paljon palautetta.
-Siitä oikeastaan lähti liikkeelle tämä ristiretkeni lenkkeilypolun maastojen pelastamiseksi. Olen jutellut monien ihmisten kanssa ja huomannut, kuinka tärkeä ulkoilureitti on useiden eri kaupunginosien ihmisille. Sitä käyttävät niin Malmin, Tapanilan, Puistolan, Pukinmäen, Suutarilan, Tapulikaupungin, Jakomäen kuin Alppikylänkin asukkaat. Ihmiset kiertävät sitä kävellen, juosten, pyöräillen tai koiran kanssa ja talvella sitten hiihtäen, kertoo Soile Atacocugu.

Soile on tehnyt kuusi akvarellitaulua kentän maastosta. Ne kiertävät alueemme kirjastoissa vieraskirjan kanssa, johon Soile toivoo ihmisten kirjoittavan ja kertovan, mitä lenkkipolku ja sen luonto heille merkitsee.
-Soitin Osmo Soininvaaralle joka kertoi, että Malmin lentokentän suunnittelua ei ole vielä aloitettu. Niinpä jos lentotoiminta päätetään sieltä lopettaa ja kentän alue rakentaa, on asukkailla vielä täydet mahdollisuudet kertoa toiveitaan rakentamisen suhteen. Arkkitehdit ovat taitavia ja varmasti pystyvät ideoimaan miten esimerkiksi lenkkeilypolku luontoineen saadaan säilytettyä niin, etteivät asuinalueen sisäänajoreitit tee sitä turvattomaksi.

Viime keskiviikkona Soile jututti lentokenttää kiertäviä ihmisiä polun merkityksestä ja sai paljon mielenkiintoisia kommentteja.
-Ihmiset puhuivat ulkoilureitistä todella mielellään. Sanottiin, että se on juuri sopivan mittainen, maasto vaihtelee mukavasti, on hyvä kun kenttä on aidattu, niin reittiä ei voi oikaista, se yhdistää eri kaupunginosia, puut varjostavat helteellä ja on lähin villi luonto täällä päin.
-Eräs rouva kertoi lääkärin määränneen kävelyä kipeään polveen ja polvi oli tosiaan parantunut lentokenttäkierrosten myötä.
Lentokenttää kiertävien ihmisten kokemuksia, kuvia ja piirroksia kerätään Jakomäen kirjastoon, johon niitä voi toimittaa  viikolla 41.
Soile oli myös sattunut tapaamaan Malmin lentokentän ystäviin kuuluvan Raine Haikaraisen, jonka kanssa oli ideoitu luontoretkeä lokakuulle.

Teija Loponen

Soile Atacocugun näyttely Malmin lentokentän ympäristöstä tehdyista tauluista kiertää alueemme kirjastoissa syksyn ja alkutalven. Näyttely ja kommenttikirja ovat Tapulikaupungin kirjastossa elokuun, Puistolassa syyskuun, Jakomäessä lokakuun, lentokentän ravintolassa marraskuun, Pukinmäen kirjastossa joulukuun ja Suutarilassa tammikuun. Kierros saattaa jatkua vielä Malmin ja Viikin kirjastoihin.

Edellinen artikkeliHurjia temppuja ja silmäniloa
Seuraava artikkeliMarkku Vuorinen harkitsee eduskuntavaaleja