Fallkullan kotieläintilan shetlanninponi Laku-Pekka on laukannut tänään vihreämmille laitumille. Laku-Pekka työskenteli kunnioitettavasta 25 vuoden iästään valtaosan eli 20 vuotta Fallkullassa.
– Täällä on kova suru ja tämä on raskas juttu kaikille, koska Laku oli niin tärkeä monelle, sanoo tilan työnjohtaja Laura Paunonen murhemielellä.
Poniruuna päätettiin viedä viimeiselle matkalleen ennen kuin sen vanhuudenvaivat alkaisivat käydä liian tuskallisiksi.
– Lakulle oli kehittynyt nivelrikkoa ja sen kävely oli jo hitaampaa. Sitä oli kipulääkitty, mutta sen olemuksesta huomasi jo alkaneen väsymyksen. Niinpä ajattelimme että parempi päästää poni pois ennen kuin se alkaa kärsimään.
Kun ponin kolme hevoskaveria lähtivät tänään Haltialan tilalle kesälaiduntamaan, kuljetettiin Laku-Pekka Viikin hevossairaalaan, jossa klinikan eläinlääkäri nukutti monille niin rakkaaksi tulleen ponin ikiuneen.
Nuorisotyöntekijä Lakusta tuli juuri ennen joulua 1994.
– Päivämäärä oli 20.12.1994. Ohjaajat sanoivat, että nyt te nuoret saatte joululahjan. Joulupukki tuli mukanaan Laku-Pekka, jonka ympärillä oli punainen rusetti, Paunonen muistelee mieleensä piirtynyttä sykähdyttävää hetkeä, jolloin hän itse oli tilalla käyvä 15-vuotias nuori.
Pieni ja pippurinen poni ei päästänyt ketään liian helpolla ja ehti vuosien mittaan kasvattaa aikuiseksi lukemattoman määrän pääkaupunkilaislapsia ja –nuoria.
Valtakunnan julkkis Laku-Pekasta tuli toukokuussa 2011, jolloin poni yön tullen varastettiin ja löydettiin seuraavana päivänä vahingoittumattomana keravalaisen hevostallin pihalta.
Lakun ensimmäiset hevosystävät Fallkullassa olivat Silver-poni ja suomenhevonen Tommo. Viimeisiksi jäivät nyt Haltialassa pikkuystäväänsä muistelevat suomenhevonen Puhti, russponi Qina ja risteytysponi Wissy.
Pirjo Pihlajamaa