Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen tutustuu tämän vuoden aikana viiteen suomalaislähiöön. Viime tiistaina oli Jakomäen vuoro.
Ministerin vierailukohteet ovat mukana ympäristöministeriön koordinoimassa Asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013-2015, jossa on tarkoitus parantaa suurimpien kaupunkien lähiöiden elinvoimaa.
Muut ohjelmaan valitut lähiöt sijaitsevat Espoossa, Porissa, Joensuussa ja Oulussa. Kaikille lähiöille on yhteistä se, että niissä on toteutettu hankkeita, joissa asukkaat ovat aktiivisesti mukana.
– Haluamme tehdä asuinalueista asukkaille parempia paikkoja. Koska ministeritkään eivät tiedä kaikkea, olen kutsunut Suomeen professorin Hollannista, elämänsä ensimmäistä kertaa Jakomäessä käynyt ministeri Viitanen esitteli nuorisotalolle tuomansa vieraan, hollantilaisprofessori Maarten van Hamin.
Hän on kaupunkiuudistuksen professori Delftin teknillisessä yliopistossa Hollannissa ja yhteiskuntamaantieteen professori St. Andrewsin yliopistossa Skotlannissa.
Van Ham on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta suurimman mahdollisen yhteiskuntatieteilijän apurahan, 2 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus tutkia tarkemmin asuinalueiden vaikutuksia ihmisten valintoihin ja elämänkaareen Hollannissa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Virossa.
Professori kertoi jo tehdyistä tutkimuksista, joissa hän on perehtynyt ihmisten asumisvalintoihin sekä kaupunkikehittämisen vaikutuksiin.
– Seggregaatio (eriytyminen) on kasvanut Euroopassa. Jos asuu huonomaineisella alueella, ei loppuelämäkään todennäköisesti ole hyvä. Ai olet rikollinen, ajatellaan työhaastattelussa, kun huonomaineisella alueella asuva kertoo osoitteensa, sanoo van Ham.
Mainetta voi yrittää muuttaa. Van Ham kertoo esimerkin Rotterdamista, jossa pahamaineisen Hoogvlietin lähiön maine päätettiin puhdistaa purkamalla ankeat rakennukset uusien tieltä. Rahaa paloi käsittämättömät toista tuhatta miljardia euroa.
Alueesta tuli viihtyisä, asukkaista onnellisempia, mutta köyhyys ja työttömyys jatkuivat, sillä lähiössä ei ollut työpaikkoja. Ihmiset eivät halunneet muuttaa työn perässä pois, koska muualla oli kalliimpaa asua.
– Siinä mielessä uudistus epäonnistui.
Professorin luentoa pääsivät kuulemaan Jakomäen alueen aktiivitoimijoiden lisäksi Helsingin kaupungin edustajat. Heitä olivat muun muassa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, lähiöprojektia johtava Tero Santaoja, kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen sekä toimistopäällikkö Tuomas Eskola, joka kertoi ennen jalkautumista Jakomäen maan kamaralle uunituoreista Jakomäki-suunnitelmista.
Jos ne konkretisoituvat ja joskus hyväksytään, tullaan lähiön koulut ja nuorisotalon rakennus purkamaan. Tilalle tehdään uudisrakennus palveluineen, ja liepeille uusia asuntoja.
Pirjo Pihlajamaa
