Kaksi eteläisintä vesilampea kunnostetaan yleiseksi uintipaikaksi, joista toinen on valvottu. Pohjoisempana on kaksi luonnontilaisena hoidettavaa lampea. Suunnitelmat ovat hienot, maanomistuskuviot kuitenkin hankaloittavat suunnitelman toteuttamista.
Jakomäki-Vaaralan hiekkakuoppalampien alueelle on laadittu Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä varsin yksityiskohtainen virkistyskäytön viitesuunnitelma karttoineen. Nykyiset maanomistuskuviot kuitenkin hankaloittavat hienon suunnitelman toteuttamista.
Vantaan Hakunilan kirkossa viime viikolla pidetyssä asukasillassa kaikkien huulilla olikin sama kysymys: Miten osittain yksityisomistuksessa olevat Vaaralanlammet saataisiin kaupunkien omistukseen?
Jakomäki-Vaaralan neljästä lammesta yksi lampi sijaitsee Helsingin kaupungin alueella ja kolme Vantaan kaupungin puolella.
Helsingin puoleisen lammen maa-alueineen omistaa Fazer Oy. Vantaan alueella olevista lammista kaksi on Vantaan kaupungin omistuksessa ja yksi Westerkullan kartanon omistuksessa.
-Kartanon kanssa neuvotellaan maakaupasta sen jälkeen kun Vaaralanlampien asemakaava Vantaan puolella on hyväksytty, kertoi asemakaavasuunnittelija Jari Jokivuo Vantaan kaupungilta.
Asukasillassa arvioitiin, että erityisen haastavaksi on osoittautunut Fazerin omistaman lammen saaminen Helsingin kaupungin omistukseen.
-Helsingillä ei ole maanomistusta Vaaralanlampien alueella. Suunnitelman toteutus edellyttäisi, että alue olisi Helsingin maanomistuksessa, kertoi suunnitteluinsinööri Heikki Takainen kaupunkiympäristön toimialalta.
Asukasillan järjestäjiin lukeutunut puistolalainen kaupunginvaltuutettu Sinikka Vepsä kysyi, voisiko kaupunki vuokrata maa-alueen Fazerilta, mutta vastauksena oli, ettei se ole mahdollista.
-Olen puhunut asiasta tonttiyksikön päällikön kanssa ja hän painotti, että vuokraus ei tule kyseeseen. Keskusteluja maanomistajan kanssa on ollut, mutta ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, mikä olisi kaupan arvo. Pakkolunastusta ei nähdä hyvänä ratkaisuna, Heikki Takainen kertoi asukkaille.
Asukkaat painottivat useaan otteeseen, että hieno hanke ei saa kaatua hankaliin maanomistusolosuhteisiin.
-Helsingin pitäisi toden teolla selvittää, että mistä omistusasia kiikastaa. Pitäisi jokin ratkaisumalli olla seuraavaan siirtoon ettei jäädä pattitilanteeseen. Muuten vaarana on, että asian annetaan vain olla, kertoi mies yleisöstä.
-Asun Vaaralassa ja olen lämpimästi tämän suunnitelman kannalla. Pelkään vain, että tehdäänkö tässä suunnittelutyötä turhaan toisen omistamalle maalle, jatkoi toinen mies.
Tilaisuuden järjestäjien mukaan kuntarajan molemmin puolin asukkailla on kova kiinnostus saada Helsingin ja Vantaan rajalla olevat, hiekkakuoppiin muinoin syntyneet lammet viralliseen uimakäyttöön.
-Alue on jo uintikäytössä, sitä ei voi estää enää. Pitäisi vaan saada turvalliseksi se käyttö, kertoi vantaalaisvaltuutettu Tarja Eklund.
-Vaaralanlammet ovat Puistolasta, Heikinlaaksosta ja Jakomäestä lyhyen matkan päässä. Itsekin käyn lasten kanssa Kuusijärvellä asti uimassa kun lähempänä ei ole mitään. Kuusijärvi on kuitenkin ylikuormitettu, kertoi puistolalainen Arzu Caydam-Lehtonen.
Asukastilaisuudessa kauhisteltiin alueen nykytilaa, koska lampien ympäristö on epämääräisessä siivottomassa käytössä. Yksi mies kertoi, että siellä käydään pesemässä autoja, toinen kertoi pahasta roskaamisongelmasta ja kolmas nuotioiden polttamisesta.
-Alue on toiminut kaatopaikkana. Ei tiedä mitä pohjasta löytyy. Paikka on vaarallinen ja siellä ui lapsia, kertoi nainen yleisöstä.
Suunnitteluinsinöörit olivat asukkaiden kanssa samalla kannalla, että virkistyskäytöllä voitaisiin huomattavasti parantaa lampialueen käyttöä. Se olisi valvotumpaa eikä paikka olisi enää niin syrjäinen.
Suunnitteluinsinööri Antti Auvinen Vantaan kaupungilta kertoi, että selvitysten perusteella Vaaralanlampien vedenlaatu sallii uimakäytön.
Jani Jakonen
