Asumismenojen nousu sapettaa Koillis-Helsingissä

Koillisessa on yli 8600 omakotitaloa. Kuvat Jani Jakonen

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tuoreen selvityksen mukaan omakotitalojen asumismenojen ennustetaan edelleen kasvavan voimakkaasti: 2,3 prosentin vuosivauhtia vuosina 2018-2020. Helsingissä kehitys koskettaa erityisesti Koillis-Helsinkiä, koska täällä on kaupungin laajimmat pientaloalueet.

Vaikeimmassa tilanteessa ovat pienituloiset eläkeläiset sekä yksinasuvat. Esimerkiksi yksin velattomassa omakotitalossaan asuvan eläkeläisnaisen käytettävissä olevista tuloista asumiskustannukset voivat

Kaija Savolainen
Kaija Savolainen on huolissaan omakotitaloasukkaiden asumismenoista. Etenkin eläkeläisille ne voivat nousta ylitsepääsemättömän korkeiksi.
Kuva Jani Jakonen

lohkaista lähes 40 prosenttia, kerrotaan Pellervon Taloustutkimuksen laatimassa selvityksessä.

-Eläkkeet eivät ole kovin suuria ja ne nousevat paljon hitaammin kuin asumismenot tai työssäkäyvien ansiotulot. Monet omakotiasukkaat ovat todella vaikean asian äärellä miettiessään mistä voi säästää, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Omakotiliittoon tulee yhteydenottoja huolestuneilta omakotiasukkailta jatkuvasti ja huomattavan paljon.

-Taantuma alkoi vuosina 2008-2009 ja kesti liki kymmenen vuotta, tuona aikana pelkästään asumismenoista selviäminen muodostui hankalaksi. Ja vaikka lainan lyhennykset ja korot siivottaisiin pois asumismenoista, on asuminen omakotitalossa silti todella kallista Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, Kaija Savolainen sanoo.

Kasvavat asumismenot puhututtavat myös Koillis-Helsingin omakotiyhdistyksissä.

-Asia on ollut pitkään esillä myös yhdistystasolla. Jäsenistömme on iäkästä ja monet joutuvat miettimään kuinka kauan pystyvät asumaan omakotitalossa. Etenkin silloin, jos jää yksin ja tarvitsee apua arkitoimiin. Tämäkin lisää asumisen kustannuksia, kertoo Suutarilan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Helena Ruuska.

Yhteydenotoissa ollaan huolestuneita jatkuvasti nousevista energianhinnoista, sähkönsiirtomaksuista, kiinteistöverosta, jätemaksuista ja tonttivuokrista. Ne kurittavat omakotiasukkaan lompakkoa eniten mahdollisten lainan lyhennysten ja korkojen maksun jälkeen.

-Helsingissä omakotiasukkaita kurittaa erityisesti kiinteistöverotus. Se on moninkertaistunut olemassaoloaikanaan. Kotitaloudet eivät ole voineet varautua kiinteistöverotuksen nousuun. He eivät voi myöskään vaikuttaa kiinteistöverotukseensa muuten kuin lohkomalla tontin ja myymällä osan tontistaan. Se on epäinhimillinen pakottava keino, Kaija Savolainen huomauttaa.

Helena Ruuskan mukaan eniten huolestuttaa sähkön hinnan kehitys ja erityisesti sähkönsiirtomaksujen kovat korotukset. Asukkaat eivät voi kilpailuttaa sähkönsiirtomaksuja.

-Lisäksi huolta aiheuttaa kustannusten nousun ennakoimattomuus. Korotukset voivat iskeä kerralla reilusti ja yksittäisen omakotiasujan kohdalla kustannusten nousu voi osoittautua kestämättömäksi. Korotukset koskevat suhteessa kovemmin eläkeläisiä ja alueelliset erot ovat merkittävät, Helena Ruuska harmittelee.

Suomeen on kantautunut EU-tasolla tunnistettu ilmiö, energiaköyhyys.

-Ihmiset eivät ole joutuneet leikkaamaan pelkästään lääkekuluista ja ruoasta vaan myös asumismenoista. Huolestuttavaa on, että energiankäytön vähentämiseksi on laitettu pois päältä talojen ilmastointia ja lämmitystä. Siitä voi koitua vaurioita myös kiinteistölle. Eli kosteusvaurioita tai hometta ja sitä kautta terveysriskejä, Kaija Savolainen kertoo.

Savolainen tähdentää, että omakotitaloissa asumismenot ovat kaikilla väestöryhmillä liian suuret, myös nuorilla aikuisilla ja lapsiperheillä.

Omakotiasukkaat voivat yrittää alentaa asumismenojaan, mutta järeitä tai yksinkertaisia keinoja siihen ei ole olemassa.

-Talon energiatehokkuuteen ja energiansäästöön voi vaikuttaa muuttamalla talon lämmitysjärjestelmää, mutta yleensä se vaatii myös investointia. Silloin on mietittävä, onko kotitaloudella varaa lähteä tekemään korjauksia. Siinä puhutaan helposti neljä-viisinumeroisista luvuista.

Myös joihinkin vesi- ja jätemaksuihin voi vaikuttaa siten, että on hyvin tarkka vedenkäytössä, kierrättää ja kompostoi, mutta niiden suhteellinen vaikutus kokonaisasumismenoihin on erittäin marginaalinen talon lämmitys- ja energiakustannuksiin verrattuna. Lainat voi kilpailuttaa pankeilla ja sosiaalinen persoona voi harkita vuokralaisen ottamista.

-Viimeinen hätäkeino on Kelan asumistuki, jota omakotiasukaskin voi saada. Moni iäkäs ihminen voi kuitenkin kokea asumistuen nöyryyttäväksi.

Jani Jakonen

 

  • Kaupungin tilaston mukaan koillisessa suurpiirissä on yli 8600 erillispientaloa, eli omakotitaloa
  • Yli 65-vuotiaista helsinkiläisistä liki 19% ja yli 75-vuotiaista noin 14% asuu omakotitalossa
  • 25-34-vuotiaista vain 4,8% asuu omakotitalossa
  • Suosituinta omakotiasuminen on keski-ikäisillä: ikäryhmästä 45-54-vuotiaat helsinkiläiset lähes 24% asuu omakotitalossa
  • Omakotitalossa asuvalta helsinkiläiseltä lapsiperheeltä menee keskimäärin 34 prosenttia käytettävissä olevista tuloista asumismenoihin (sisältää lainan lyhennykset ja korot)
  • Ikäihmisten omakotitaloudessa vastaava osuus on 23 prosenttia, jos ei ole lainaa.
  • Jos kotitaloudella on lainaa, ovat asumismenot yleensä moninkertaiset velattomaan kotitaloon verrattuna. Yhden 120 neliömetrin kokoisen omakotitalon asumismenot ovat Helsingissä keskimäärin 1800 euroa kuukaudessa sisältäen kaikki talon hoitokulut, joihin sisältyvät lämmitys, sähkö, vesi, jätemaksu, kiinteistövero ja korjauskulut sekä lainan lyhennykset ja korot
Edellinen artikkeliPuistolan asemalle ei luvassa remonttia
Seuraava artikkeliYmpäristötarkastajille tulevissa rottailmoituksissa ei näy piikkiä