Lentoaseman suojelukaava ei pakota lentokoneita vielä pois

Kaava edellyttää, että kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaina suojeltavien lennonjohtotornin, sääaseman ja lennonvalmisteluhuoneen tilat tulee säilyttää nykyisessä asussaan nähtävyyskäytössä. KUVA HELSINGIN KAUPUNKI

Malmin lentoaseman rakennuksille tehty asemakaavamuutos ei muuksi muuttunut kaupunkiympäristölautakunnan viime viikon kokouksessa. Asemakaavalla suojellaan terminaali, hangaari ja autotalli lähiympäristöineen. Lentotoimintaa kaava ei tässä vaiheessa estä.

Lentoterminaalin ja hangaarin suojelumerkintä on vahvin mahdollinen eli sr-1. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia on pakko uusia, pitää se tehdä alkuperäisellä tavalla. Alkuperäiset puuikkunat ja ovet tulee säilyttää eikä huonejakoa saa oleellisesti muuttaa. Lennonjohtotornin, sääaseman ja lennonvalmisteluhuoneen tilat tulee säilyttää nykyisessä asussaan nähtävyyskäytössä.

Puinen autotallirakennus suojellaan historiallisena arvorakennuksena merkinnällä sr-2. Rakennuksen historiallisia arvoja tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä ei saa muuttaa.
Suojellut rakennukset osoitetaan kaavassa toimitilakäyttöön. Käyttö voi olla esimerkiksi julkista palvelua, liike-, toimisto-, opetus-, varasto-, näyttely-, kokoontumis-, harrastus-, kahvila- ja ravintolatiloja.
– Asemakaava tähtää tilanteeseen, jolloin Malmin lentokentän alueella ei ole enää nykyisen kaltaista lentoliikennettä. Sen vuoksi asemakaava pyrkii esittämään laajan kirjon toimintoja, jotka voisivat sijoittua suojeltaviin rakennuksiin. Asemakaava ei estä nykyisen toiminnan jatkumista alueella, kunnes käyttötarkoitus muuttuu ja uudelle käyttötarkoitukselle tulee hakea tarvittavat luvat. Mikäli suojelua tulee tulevaisuudessa laajentaa, tullaan se ratkaisemaan erillisillä asemakaavan muutoksilla, kirjoittaa kaavoittaja.

Jäsen Atte Kaleva ehdotti kuitenkin lautakunnan kokouksessa, että esitykseen lisättäisiin lause, jonka mukaan asemakaavan muutos astuu voimaan siinä vaiheessa kun lentotoiminta alueella päättyy. Tätä kannattivat myös Nuutti Hyttinen ja Sirpa Asko-Seljavaara.
He hävisivät äänin 10-3. Kaavoittajien tekemän asemakaavaesityksen puolesta äänestivät Mia Haglund, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Maj Kivelä, Jape Lovén, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki ja Mikko Särelä.

Kaava-aineistosta löytyy 29-sivuinen vuorovaikutusraportti, jossa ensimmäisenä kaavamuutosta kritisoi Museovirasto. Sen mielestä suojelukaavan pitäisi koskea koko lentokentän RKY-aluetta ja kaavassa olisi huomioitava ilmailukäytön jatkuminen. Lausunnossa ennustetaan, että kentän tulevaisuuden suunnittelut eivät etene valituksitta.

Kaavoittaja vastaa, että asemakaavakarttaan on lisätty valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön RKY-määräys, ja että kaikki rakennussuojelun kannalta merkittävimmät rakennukset suojellaan RKY-alueelta, silloin kun asemakaavaa muutetaan.

Ympäröivän alueen suunnittelu on kaavoittajan mukaan kesken ja kaava-alueen ulkopuolisten alueiden tavoitteisiin ja mahdollisiin suojelukysymyksiin tullaan palaamaan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Seuraavaksi nyt tehtyä suojelukaavaa käsittelee kaupunginhallitus.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliUnohtuiko jotain kirjan väliin?
Seuraava artikkeliPaloauto ja poliisiprätkä pihapiirissä Jakomäessä