Yli 180 Kimmo Pälikön maalaamaa lintukuvaa on esillä Malmin kirjastossa huhtikuun lopulle saakka. Pälikkö haluaa näyttelyllä ja siihen liittyvällä lintujen bongauskilpailulla lisätä lintutietoutta ja valistaa lintulajien uhanalaisuudesta.
Pukinmäkeläinen Kimmo Pälikkö on taidegraafikko ja tietokirjailija. Pälikkö tunnetaan etenkin Helsinki-aiheisista maalauksistaan ja maalauksen saloihin perehdyttävistä teoksistaan.
Pälikkö on maalannut Helsinki-aiheita vuodesta 1965. Katoavaa kaupunkia -taidenäyttelyitä Päliköllä on ollut vuodesta 1970. Näiden Helsinki-kuvien joukosta löytyy myös vanhaa Malmia.
Pälikkö on opiskellut Työväenopistossa, Vapaassa Taidekoulussa ja Taideteollisessa Korkeakoulussa. Hän osallistui ensimmäiseen yhteisnäyttelyyn jo 11-vuotiaana. Oman tuotannon galleriaa Kimmo Pälikkö piti vuosina 1983-2010.
Viime vuonna Pukinmäen kirjastossa oli esillä hivenen pienimuotoisemmin Pälikön lintukuvia ja lintujen bongausnäyttely. Siellä kävi lukuisia oppilasryhmiä opettajineen ja palaute oli hyvää: vastaavanlaisia näyttelyitä tarvittaisiin enemmän.
Malmin kirjastossa Pälikön lintukuvanäyttely avautui heti pääsiäisen jälkeen.
-Olen huolestuneena seurannut lintujen tilannetta Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi varpusten määrä on vähentynyt 20 vuoden aikana 60 prosentilla. Sama tilanne on monen muunkin pikkulinnun kohdalla. Ellei lintuja tunnista, ei myöskään huomaa niiden katoa, huomauttaa Pälikkö.
Lintukato on Pälikön mukaan ketjureaktio, jonka syynä ovat viljelijöiden hyönteismyrkyt. Hyönteiset syövät myrkkyä, johon ei heti kuole. Linnut syövät myrkytettyjä hyönteisiä ja kuolevat. Myrkky imeytyy myös pelloilla oleviin siemeniin, joita linnut syövät. Samanaikaisesti hyönteisten määrä vähenee niin, ettei linnuille riitä ruokaa.
-Hyönteismyrkky hajoaa maaperässä, mutta niiden hajoamistulokset ovat usein vaarallisempia kuin alkuperäinen yhdiste. Vesistöön joutuessaan ne tappavat pikkukaloja. Myrkkyjen hajoamistulokset vaikuttavat tuhoisasti pintakerroksen kasvustolle tärkeään eliöstöön ja kastematoihin, joiden määrä on laskenut huimaa vauhtia. Suomessa näitä hyönteismyrkkyjä ei vielä ole kielletty, Pälikkö tietää.
-Keltasirkku on suomalaispelloilta lähes kadonnut, niistä vain kaksi prosenttia on jäljellä. Keltasirkku on muuttolintu ja kiinalaisten suurta herkkua. Niitä metsästetään myös keski- ja etelä-Euroopassa jopa verkoilla, Pälikkö tietää.
Kiinassa ja Japanissa sekä osin USA:ssa taas pölyttävien hyönteisten määrä on vähentynyt jo siinä määrin, että siellä kiertää rekkoja mehiläislasteissa, niitä käytetään keinopölytyksessä.
– Japanissa pölytystä arvohedelmille tehdään jopa ihmisvoimin siveltimien avulla, taiteilija kertoo.
Pälikkö kertoo ilahtuneensa kovin, kun rouva Jenni Haukio esitti Suomi 100-juhlavuonna toiveen, että kaikkien suomalaisten pitäisi opetella tunnistamaan 100 lintua.
-Lintujen tunnistaminen on avain niiden arvostamiseen ja säilymiseen. Tiedemiehet maailmalla ovat laskeneet, että ellei hyönteismyrkkyjen käyttöä pian lopeteta maailmanlaajuisesti, ei lintuja enää pian voida pelastaa.
Teija Loponen
Mikä pöllö? Kimmo Pälikon lintukuvanäyttely 3.-28.4. Malmin kirjastossa. Lintunäyttely pitää sisällään yli 180 lintukuvaa sekä muuta materiaalia
