Etusivu Uutiset Vieraslajeja hävitettiin yli 300 000 eurolla

Vieraslajeja hävitettiin yli 300 000 eurolla

Helsingin vieraslajirekisterissä oli vuoden 2017 lopussa 2043 kohdetta. Näistä 178:ssa on erittäin haitallisiksi luokiteltujen vieraslajien havaintoja. Yksi kohteista on Viikissä sijaitseva lampi, jonka hopearuutanapyynnin tehostamista ELY-keskus tänä vuonna rahoittaa.

Vieraslajien torjuntatoimet on kohdennettu arvokkaille luontokohteille, niiden läheisyyteen ja haitallisimpiin lajeihin. Erittäin haitallisia torjuttavia kasvilajeja ovat jättiputket, kurtturuusu ja vuonna 2017 EU:n vieraslajiluettelon uusi laji jättipalsami sekä eläimistä kaniini, minkki ja espanjansiruetana.

Helsingin priorisointiohjelmassa hävitettäviksi luokiteltuja kasvilajeja on 25 ja eläinlajeja viisi. Lisäksi suunnitelmassa on 13 arvokasta kasvillisuusaluetta, joilla vieraslajien torjunta on aloitettu.

Uutta priorisointisuunnitelmassa huomioitavaa aineistoa saatiin vuonna 2017 käynnistetystä uhanalaisten luontotyyppien kartoituksesta. Löytyneiltä noin 400 kohteelta kartoitettiin myös vieraslajit, joita havaittiin noin 80 kohteelta. Eniten löytyi jättipalsamia lehtokohteilta. Joillakin kohteilla jättipalsamin osuus kasvillisuudesta oli jopa 50 %.

Vuoden 2017 aikana liikuntaviraston ja kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan liikunnan palvelukokonaisuuden kohteissa suoritettiin erittäin haitallisten ja haitallisten vieraslajien torjuntatöitä 26 kohteessa, joista yksi on luonnonsuojelualueella oleva lampi Viikissä. Torjuttuja kasvilajeja oli kuusi, joista määrällisesti merkittävin oli kurtturuusu (17 kohdetta). Muita lajeja olivat jättitatar (2 kohdetta), japanintatar (1 kohde), jättiputki (1kohde), terttuselja (6 kohdetta) ja isotuomipihlaja (1 kohde). Pyydettyjä nisäkäslajeja olivat villikani (4 kohdetta), rotta (3 kohdetta) ja minkki (1 kohde) sekä yksi kalalaji, hopearuutana, jota pyydettiin Viikin luonnonsuojelualueen länsiosan lammesta. Syksyllä 2017 ELY-keskukselta haettiin rahoitusta hopearuutanapyynnin tehostamiseksi Viikissä vuonna 2018.

Vieraskasvien torjunnassa oli mukana sosiaalipalvelujen avotyötoimintaryhmä Viikin arboretumissa. Sieltä poistettiin pääasiassa ruohovartisia kasveja, kuten rehuvuohenhernettä, jättitatarta, jättipalsamia ja hamppuvillakkoa niittäen ja kitkemällä.

Liikuntavirasto ja liikunnan palvelukokonaisuus ovat käyttäneet vieraslajien torjuntaan vuonna 2017 noin 17 000 euroa, rakennusvirasto ja kaupunkiympäristön toimialan ylläpito noin 298 150 euroa ja ympäristökeskus ja ympäristöpalvelut 21 300 euroa. Näistä noin 207 000 euroa on kulunut vieraseläinlajien ja yli 25 000 euroa vieraskasvilajien torjuntaan. Lisäksi kasvien suojaukseen on käytetty 15 000 euroa. Yhteenlaskettuna summa oli noin 336 500 euroa.

Teija Loponen