Malmin tornista 12

Joulupukki saapui Malmin lentoasemalle 10.12. paikan henkeen sopivalla tavalla ilmojen teitse. KUVA RAINE HAIKARAINEN

Historiallisilla kohteilla on oma paikan henkensä genius loci. Se tekee niistä ainutkertaisia, mutta samalla haavoittuvia. Tämä koskee myös Malmin lentoasemaa.

Helsingin kaupunki ajaa voimallisesti lentoaseman lakkauttamista. Tässä taistelussa on otettu käyttöön alkuperäisen paikan hengen määrätietoinen murentaminen. Sivukiitotie on suljettu lentokoneilta ja viime aikoina sitä on käytetty lähinnä Suomen surkein kuski -tv-sarjan kuvaamiseen. Terminaalin kokoustilassa järjestettiin aikaisemmin ilmailukoulutuksen ohella muun muassa raskaan liikenteen turvallisuuskursseja. Nyt tila on vuokrattu moottoripyöräkerholle, joka tunnetaan parhaiten liikennesääntöjä uhmaavista tempuistaan.

Kaupunginvaltuusto päätti 29.11. olla vuokraamatta suurta lentokonehallia ilmailuyrittäjille. Sinne on kuulemma suunniteltu erilaisia yleisötapahtumia. Paloturvallisuusmääräykset ja vireillä oleva suojeluhakemus eivät kuitenkaan salli käyttötarkoituksen muutosta. Päättäjät haluavat pitää tilan mieluummin tyhjänä ja menettää seuraavien vuosien aikana satojen tuhansien vuokratulot. Lentotoiminta kentällä jatkuu edelleen vilkkaana, mutta samaan aikaan huoltoyritykset häädetään taivasalle.

Jokin aika sitten pyöreä terminaali vuokrattiin anonyymille teatteriryhmälle, joka järjesti paikalla kokeilevia näytäntöjä. Esitysten tarkoituksena oli kutsua katsojat ”osaksi moniaistista maailmaa” ja ”astua normien ulkopuolelle”. Kentän käyttäjät olivat hämmentyneitä, kun pimennetyssä tilassa tuli vastaan alastomia, kiljuvia näyttelijöitä huput päässään. Reivimusiikki pauhasi yli sadan desibelin voimalla.

Kaupungin päätösten tavoitteena on muuttaa lentoaseman imagoa ja sitä kautta edesauttaa historiallisen paikan alasajoa.

Helppo tehtävä se ei tule olemaan. Yli 80 vuoden aikana on Malmilla kertynyt uskomaton määrä tarinoita, kansallista historiaa ja erityisesti ilmailun monipuolista osaamista.  Malmi tunnetaan maailmalla juuri lentoasemastaan. Eikö kaupunginkin kannattaisi tunnustaa paikan henki ja nähdä siihen kätkeytyvät mahdollisuudet?

Raine Haikarainen

Edellinen artikkeliMielen metsän kääpiä Alppikylässä
Seuraava artikkeliVuosi vaihtuu