Etusivu Uutiset Malminkaari siirtymässä kritiikistä huolimatta

Malminkaari siirtymässä kritiikistä huolimatta

Falkullan kotieläintilalle ja sitä ympäröiville alueille tehdyssä kaavaratkaisussa varaudutaan Malmin lentokentän alueen rakentamiseen. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Fallkullan asemakaavamuutoksen sellaisenaan viime viikon tiistaina.

Fallkullan aluetta on lähdetty kehittämään virkistyksen, opetuksen, urheilun ja kulttuurin nykyiset ja tulevat käyttäjät mielessä. Alueelle on suunniteltu nykytoimintojen lisäksi Fallkullan kerrostaloalueen kylkeen aivan uusi koulu ja päiväkoti, leikkikenttä, liikuntapuisto ja nykyisen päiväkodin laajennus.

Sunnuntaipalstojen lähelle on asukkaiden vastustuksesta huolimatta sijoitettu paikka kerrostalolle, ja kaava-alueelle on sijoitettu myös yksi palvelurakennus ja kaksi pientä huoltorakennusta.

Alueen kerrosala kasvaa yhteensä 21 400 k-m²:ä, josta 5 000 on asuinkerrosalaa.

Malminkaaren linjaus on muutettu vastaamaan Malmin lentokentän alueen kaavarunkoa. Malminkaari halutaan siirtää nykyiseltä paikaltaan, jotta sen molemmin puolin voisi tulevaisuudessa rakentaa. Kaavaratkaisussa Helluntairaitti muutetaan osittain päättyväksi tonttikaduksi.

Kaavoittajat eivät ole taipuneet tieasiassa, vaikka Malminkaaren siirto on herättänyt kritiikkiä lähiasukkaiden lisäksi kaupungin kiinteistötoimessa. Tonttiosasto pitää tien siirtoa hyötyihin nähden kalliina ja on pyytänyt kaupunkisuunnittelijoita säilyttämään nykyisen katulinjauksen.

– Olemassa olevan ajoyhteyden muuttaminen puistoalueeksi sekä uuden katulinjauksen toteuttaminen aiheuttaa merkittäviä infrastruktuurikustannuksia, joiden kattaminen kaavoitettavan rakennusoikeuden määrästä on epätodennäköistä, tonttiosasto lausuu mielipiteessään.

Tonttiosaston näkemyksen mukaan pienimuotoinen rakentaminen Malminkaaren eteläpuolelle olisi mahdollista toteuttaa myös nykyisillä katulinjauksilla. Kaavoittaja on ollut eri mieltä ja Malminkaaren siirtoajatus on pidetty voimassa.

Kaavaratkaisusta koituu kaupungille tämän hetken arvion mukaan noin 70 miljoonan euron kulut, josta julkiset rakennukset vie leijonanosan. Esirakentamiseen menee laskelmien mukaan14 miljoonaa euroa, katualueisiin kaksi miljoonaa euroa ja puisto- sekä virkistysalueisiin kolme miljoonaa euroa.

Huomattava osa esirakentamiskustannuksista kertyy urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen pohjanvahvistuksista sekä korttelialueiden pihojen pohjanvahvistuksesta.

Pirjo Pihlajamaa