Nyt aletaan tykätä lähiöistä

Ormuspellon aukiolla seisova yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen tuntee hyvin Malmin uudet ja vanhat kulmat. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Helsingin kaupunki on  miettinyt kuumeisesti, miten saada lähiöihin imua. -Ne jotka niissä asuvat, tietävät, että niissä on hyvä olla, mutta muut eivät, sanoo esikaupunkien aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Ritva Tanner Helsingin kaupunginkansliasta.

Hän ja kymmenkunta kaupunkiympäristön toimialan päällikköä toimialajohtaja Miko Ahon johdolla ovat esittelemässä Koillis-Helsingin ja Myllypuron täydennysrakentamiskohteita toimittajille järjestetyllä torstain kiertoajelulla. Median toivotaan levittävän lähiöiden ilosanomaa muillekin.

Ensimmäiseksi esittelykohteeksi aiottu Pukinmäki jää medialta kokematta, sillä ylikasvuisen tilausbussin kuljettaja kieltäytyy testaamasta Eskolantien alikulun rakenteita, joten suunnaksi otetaan Malmin Ormuspelto.

Siellä pysähdytään katsomaan omatoimisten kaupunkilaisrakentajien enemmän tai vähemmän valmiita townhouseja eli kaupunkipientaloja, jotka ovat ”urbaani vaihtoehto pientaloasumiselle”.

– Alkuun kaikille taloille ei meinannut löytyä rakentajia, mutta nyt niillä on, muutaman kilometrin päässä asuva yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo.

– Ensi kesäksi perheen kanssa uuteen kotiin, tuumii paikalle tupsahtaneille yhden tontin pohjatöitä iloisesti aloitteleva malmilainen Joonas Ranta-Korpi.

Jo eläkkeellä olevan kaupungin asemakaava-arkkitehti Matti Visannin ansiota on Ormuspellon dynaaminen muotokieli, johon ohikiitävässä junassa istujakin havahtuu: yksitoikkoisten tasakattorivistöjen sijaan isossa tiilitalossa näkyy julkisivulla leikittelyä epäsymmetrisesti tyyliteltyine kattoineen ja ikkunoineen.

Tiiliseinän takaa avautuva värimaailma tappaa jo masennustakin. Kiitos ruotsalaisarkkitehtien suunnitteleman Vantaan Kuninkaankartanon, ovat suomalaiskollegat uskaltautuneet käyttämään taloissa muutakin kuin harmaasävyjä ja tuomaan vinokatot takaisin elävöittämään katukuvaa. Piristävä muutos on nähtävissä myös Alppikylässä, jonka kapeille kaduille bussi suuntaa Malmin Kirkonkyläntien ja Latokartanontien kautta Tattariharjuntietä pitkin.

Ennen sitä Kalasatama-Malmi-tiimin päällikkö Tuomas Hakala kertoo parilla lauseella Malmin lentokentän suunnitelmien lisäksi Tattarisuon teollisuusalueesta, johon ”ei kajota tässä vaiheessa millään muotoa”. Kuulija jää miettimään, kuinka pitkä on tässä vaihe.

Lähiöiden ilosanoman levitys on aloitettu virkamiesvoimin oikein toden teolla. Koko tämän viikon kestävä Lähiöfest levittäytyy kymmeneen lähiöön, ja sen toivotaan olevan vasta alkusoitto tulevaisuuden lähiörakastumisille. Ensi viikonloppuna isossa valokeilassa ovat Malmi, Haaga, Vuosaari ja Herttoniemi, joihin jalkautuu runsaasti kaupungin johtoa. Pormestari Jan Vapaavuori on valinnut kohteekseen Malmin. Viikko näyttää, onko tapahtumista saatu vietyä tieto asukkaille asti. Jakomäessä pidetään samalla isot 50-vuotisjuhlat.

Lähiöiden imagonnostatus on siksi tärkeää, että veroerojamme pistetään miljoonakaupalla lähiöiden täydennysrakentamiseen ja uuden yleiskaavan vahvistuttua rakentamistahdin voi odottaa kiihtyvän.

Samaan aikaan Helsinki yrittää estää seggregaatiota eli alueiden eriytymistä monin tavoin ja kaavoituksella on siinä iso rooli.

Asunnonetsijöitä taas ohjaavat mielikuvat ja mielikuvat lähiöistä elävät sitkeässä, vaikkeivät ne olisi enää tätä päivää. Etenkin lapsiperheille on tärkeää myös alueen koulun ja päiväkodin maine.

– Tapasin yli 40 vuotta Jakomäessä asuneen naisen, joka oli niin onnellinen päästyään Jakomäkeen. Hän oli muuttanut aikoinaan Kruunuhaasta, kertoo Lähiöprojektin päällikkö Henna Helander.

Lähiöprojektissa on paiskittu vuosia töitä seggregaatiota vastaan ja annettu rahaa moniin hankkeisiin, jotta lähiöiden imago kehittyisi. Koillishelsinkiläislähiöissä asuvat ovat suitsuttaneet omalle lehdelleenkin kaupungin tarjoamaa toimintaa, joka on nostanut elämänlaatua. Malmilta tuli vasta lukijan toive, että meillekin senioriliikuntaa.

Nyt Lähiöprojekti-lähiö Jakomäestä on kantautunut Lähitiedon toimitukseen huoli. Projekti loppuu tämän vuoden päätteeksi, eikä uutta jatkoa ole luvassa. Edes Henna Helander ei osannut vastata, mitä projektille tapahtuu.

Helsingin kaupungille luotu uusi strategia lupailee asukkailleen lisää vaikutusvaltaa. Siinäpä Lähiöprojektin puolustajille tarttumapintaa.

Pirjo Pihlajamaa

Lähiöfest-tapahtumia Malmilla, Jakomäessä ja Suutarilassa la 30.9.2017 alk. klo 12. Tapahtumia www.lähiöfestivaali.fi

Edellinen artikkeliLähiöfest ja asukkaat
Seuraava artikkeliTapanilan Tapaus 15 vuotta