Etusivu Malmin Tornista Malmin tornista 8

Malmin tornista 8

Pari viikkoa sitten  Polyteknikkojen ilmailukerhon teekkarit työnsivät Malmin Ykköshallista ulos PIK-23 Towmaster -lentokoneensa.

Tapahtumassa voi nähdä yhden aikakauden päättymisen.

Kaupunki ei suostunut jatkamaan yhdistyksen kanssa hallin vuokrasopimusta. Teekkarit saivat lähteä hallista, joka on ollut PIK:n kotipaikkana vuosikymmenet. Ilmailutekniikan opiskelijat ovat diplomitöinään suunnitelleet 27 erilaista lentokonetta. Eräät näistä konetyypeistä ovat edustaneet omana aikanaan alansa huippua.

Tunnetuin on aikoinaan maailman parhaana pidetty purjekone PIK-20. Myös purjekoneiden hinauskoneet ovat olleet onnistuneita konstruktioita. Yksi näistä työkaluista on hinannut purjekoneita taivaalle kotikentällään Nummelassa jo lähes 50 vuotta ja yli 100 000 kertaa. Määrä lienee yhdelle koneelle maailmanennätys. Polyteknikkojen Ilmailukerho edustaakin maailmanlaajuisesti harvinaista ilmailukulttuuria. Liekö vastaavaa akateemista lentokoneiden rakentamista harrastettu missään muualla?

Opinnäytteinä tehdyt koneet ovat herättäneet maailmalla huomiota.

Suomessa lentotekniikan arvoa ei ole osattu kuitenkaan riittävästi tunnustaa. PIK 20 purjekoneen valmistusoikeudet myytiin aikoinaan ulkomaille ja Aalto-yliopistossakin on alan korkeakoulutusta ajettu alas. Nuivan suhtautumisen vertauskuvana voidaan pitää hetkeä, jolloin teekkarit tuuppaavat peruskorjattavana olevan koneensa syksyn sateeseen. Episodi sattui samalla ilmailuhistorialliseen ajankohtaan. Sähkö on tulossa voimallisesti ilmailuun.

Monikansallinen Airbus-lentokonevalmistaja uskoo vahvasti sähköön ja kehittää ympäristöystävällisiä syöttöliikennekoneita. Slovenialainen Pipistrel -tehdas on puolestaan Euroopan johtava sähkökäyttöisten koulukoneiden valmistaja ja suunnittelee tällä hetkellä kiinalaisen rahoituksen turvin 18-paikkaista matkustajakonetta.

Tämä uusi ympäristöystävällinen ilmailuteknologia sopisi mainiosti meille suomalaisille. Massamme on sähkötekniikan, komposiittirakenteiden ja ilmailun laaja-alaista osaamista. Suomessa rakennetaan maailman parhaat jääsärkijät ja hienoimmat purjeveneet. Miksi emme lähtisi mukaan sähköisen ilmailun lupaavaan kehitystyöhön?

Luonteva paikka tälle toiminnalle olisi Malmin lentoasema ja sen ympäristö. Uusi ilmailuteknologia voisi luoda lentoaseman alueesta Helsingin oman aviapoliksen, eikä helsinkiläisten tarvitsisi enää kadehtia vantaalaisten menestystä. Sähkökoneilla voisi lentää näppärästi Malmilta Baltiaan. Lentoteekkarit ryhtyisivät tekemään jälleen diplomitöitään ja palaisivat perinteiselle kotikentällään. Samalla he voisivat työntää vanhan Towmasterinsa takaisin Ykköshalliin.

Raine Haikarainen