Etusivu Pääuutiset Longinojassa on ruuhkaa

Longinojassa on ruuhkaa

Valtion Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat sähkökoekalastavat joka syksy Malmin Longinojalla, koska he tutkivat, että miten vedessä elävät uhanalaiset taimenten poikaset voivat. Poikaset elävät purossa kaksi vuotta ennen kuin siirtyvät mereen.

 

Longinoja on ensimmäinen Vantaanjoesta haarautuva vesiuoma ja nykyään siellä on jo melkoinen ruuhka.

– Kalastamme siellä vuosittain viisi koealaa. Nyt jokaisella purometrillä oli 2-3 poikasta, joten siellä on 200-300 poikasta sadalla metrillä. Etenkin viime vuonna syntyneitä taimenia oli tosi paljon, silloin oli hyvä kutuvuosi, ynnäilee Luken tutkija Ari Saura työpaikallaan Viikissä.

Tänä vuonna syntyneitä kalojakin oli todella hyvin, mutta ei niin paljon kuin parhaimpina vuosina, sillä tila on käynyt vähiin.

Taimenen, purokatkan ja kymmenpiikin lisäksi vedessä elää paikallinen pohjakala kivennuoliainen, joka viihtyy kivikkoisessa pohjavirrassa.

Muutos on huima, sillä vielä viitisenkymmentä vuotta sitten Vantaanjoen vesi oli niin pilalla, ettei taimen enää edes noussut jokeen. Vanhankaupunginkosken pato on myös ollut tehokas stoppari.

Parikymmentä vuotta sitten veden laatu oli kohentunut, ja tutkijat päättivät kotiuttaa taimenia Longinojaan ja katsoa, mitä tapahtuu.

Kalat hyväksyivät uuden elinympäristönsä, jota on vuosien saatossa kunnostettu talkoo- ja kaupungin voimin. Nykyisin puroon nousee täysin luonnonvarainen taimenkanta, jonka elämää on seurattu vuodesta 1997.

Longinoja on noin sata kilometriä pitkän Vantaanjoen alin sivupuro.

– Se on kuin Vantaanjoki pienoiskoossa. Siksi se on hyvä tutkimuskohde.

Longinojasta poikaset lähtevät vasta kaksivuotiaina mereen. Ensi keväänä on siis nyt tutkittujen isompien kalojen lähdön aika.

– Tosin jotkut eivät lähde, sillä purossa on nyt tosi hyvät olosuhteet. Se on viileä puro, jonka vesi tulee Tattariharjun lähdealueelta. Ja mikäs on ollessa, kun on ruokaa, taimenelle tärkeää ravintoa purokatkaa ja kymmenpiikkiä. Mutta kyllä ne lähtevät väljemmille vesille, jos alkaa olla ahdasta, uskoo tutkija.

Vaikka kalakanta on kasvanut kohisten, on vedessä yhä ihmisten aiheuttamia ongelmia. Noin kymmenen vuotta sitten oli vielä pahemmin. Silloin ilmeni, että Lokapojat-niminen yhtiö oli vuosikausia laskenut jätevesiä muun muassa Longinojaan. Koekalastuksissakin oli ihmetelty, miksi taimenten poikasissa on niin paljon epämuodostumia. Jopa 60 prosentilta saattoi puuttua pyrstöevä.

– Enää sellaisia ei ole niin paljon, mutta aina kuitenkin jonkin verran. Epäilys on, että niitä aiheuttaa jokeen virtaavat katujen sadevedet ja öljyperäiset jätteet. Yksikin öljytynnyri voi vaikuttaa paljon alkionkehitysvaiheeseen.

Tutkimuspäivänä viime keskiviikkona purovesi oli matalalla. Jos sateita ei tule, vaikeutuu lokakuun lopulla kutemaan tulevien emokalojen nousu merestä jokeen.

Vaikka sataisi, ja kutu onnistuisi, ei puro edelleenkään kestä kalastusta. Se on Longiojassa kielletty.

– Emoja ei nouse tuhansia, vaan ehkä kymmeniä tai satoja. Kun kanta on niin pieni, on se parempi suojella.

Tutkija kertoo vuosien varrella havainneensa, että malmilaiset ovat ottaneet Longinojan taimenen lemmikikseen. Sen läsnäolo on tuonut monille elämään uuden virikkeen.

– Taimen nostaa alueen arvoa. Siitä puhutaan ja sitä käydään katsomassa. Jotkut ruokkivat sitä ja käyvät seuraamassa kutua. Kukaan ei halua, että purossa kalastetaan, vaan luontokappaleen halutaan antaa olla rauhassa.

Pirjo Pihlajamaa