Etusivu Kulttuuri Elektrofestarit löi rytmiä Viikkiin

Elektrofestarit löi rytmiä Viikkiin

Sarjassaan toisen kerran järjestetty Electronic Fields Festival jytisytti tannerta Maaherranpuistossa perjantaina. Tapahtuman kestoksi oli ilmoitettu kello 14-24, mutta tapahtuman loppua päätettiin hieman aikaistaa muutamien riitapukarien takia.

Alkuiltapäivästä yleisön joukossa oli vielä väljää, ja loppuiltaa kohti väkeä valui paikalle enemmän.

– Kaikkiaan porukkaa kävi illan aikana arviolta ehkä kaksi tuhatta, kertoo festivaalin päätuottaja Matias Taavitsainen Mushroom Forest Ry:stä.

Edellisvuoden arvio oli noin tuhat.

– Tapahtuma oli muuten oikein onnistunut, mutta aivan lopussa syntyi pari tappelua, ja katsoimme parhaaksi lopettaa tapahtuman 25 minuuttia etukäteen, hän jatkaa.

Kauempana tappelupaikasta ollut yleisö ei välttämättä edes huomannut kärhämää, jonka syitä selvittelee nyt poliisi, joka vei riitapukarit mukanaan.

– Siellä tuli porukoiden välille jotain riitaa, järkkärit rauhoittivat tilanteen, ja myöhemmin joku tuli paikalle vielä pesäpallomailankin kanssa. Koska tilanteessa ei ollut järjestäjien mielestä järkeä, eikä hauskaa, niin päätimme lopettaa etuajassa, perustelee Taavitsainen.

Aikuiset tappelijat eivät vaikuttaneet päihtyneiltä, ja muutenkin alkoholin käyttö näytti yleisön joukoissa hyvin maltilliselta.

– Alueelta kerättiin vähemmän pulloja kuin viimeksi. Meillä oli myös anniskelualue, jonne alaikäsillä ei ollut pääsyä, ja heitä näkyi muutenkin edelliskertaa vähemmän.

Tappelun tuomasta takaiskusta huolimatta ensi vuonna tapahtuma tulee taas, ja Taavitsainen iloitsee, että mukaan on tulossa myös tapahtuma-alan konkarikaartia. Festivaalin lankojen käsissä pitäminen ei ole ihan helpoimmasta päästä.

– Pari kävi valittamassa melusta, mutta kerroimme, että tapahtumalla on ympäristölupa. Illalla seitsemän ja yhdeksän välillä musiikki kuului kovempaa, ja sen jälkeen esiintyjät itse hiljensivät sitä.

– Tapahtuman jälkeen nukuin kaksitoista tuntia putkeen. Sitä edeltävät yöt menivät kahden ja kuuden tunnin unilla, hän hymyilee.

Pirjo Pihlajamaa